Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Fiktion Mustikka

Kuvista kiitos kasvattaja!

Perustiedot

Virallinen nimi: Fiktion Mustikka, "Mussu" Syntynyt: 25.12.2016 3v 02.05.2017
Rekisterinumero: VH17-018-0395 Rotu & sukupuoli: Suomenhevosori
Säkäkorkeus: 162cm Väritys: Tummanpunarautias
Kasvattaja: Milja, Fiktio Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: Helppo A

•   (R) KTK-II 20.01.2020 pistein 71

•   VIR MVA Ch myönnetty 13.09.2020

Mussu on näyttävä ori, joka varsinkin liikkuessaan kerää katseita. Mussu saattaa näyttää orimaiselta ja korskealta, mutta on silti pohjimmiltaan herkkä tyyppi. Se kerää kierroksia melko herkästi nimenomaan jännittäessään jotakin asiaa ja silloin vaikuttaa siltä, kuin se ei oikein kunnioittaisi tai kuuntelisi ihmistä. Kovat äänet saavat orin helposti jännittymään, mutta vielä pahempaa on ratsastajan taholta tuleva paineistus. Mussu kun haluaa turvautua ihmiseen, mutta jos se paine tuleekin ihmisen taholta, raukalla menee kuppi nurin, kun ei tiedä mitä tehdä. Mussua ei siis parane komentaa liikaa - eikä sitä oikeastaan tarvitsekaan. Se tottelee kyllä vähemmälläkin.

Hoitaessa Mussu on sympaattinen. Se nauttii tutun hoitajan läheisyydestä ja on vähän sellainen höspöttelijä. Se höplää mielellään ylähuulellaan hellästi ja varovaisesti ihmistä ja nauttii suunnattomasti, kun sen otsaa ja korvienväliä rapsuttaa. Usein se oikein laskee päänsä ja saattaa nojata ihmisen vatsaa vasten silmät kiinni. Mussun herkkyys näkyy siinäkin, että sille on aina vähän kova paikka, jos sitä hoitaakin joku vieraampi ihminen. Se suhtautuu kyllä ystävällisesti ja asiallisesti kaikkiin, mutta luottoihminen on aina luottoihminen. Mussu on tottunut kaikkiin hoitotoimenpiteisiin ja on aika ongelmaton käsiteltävä. Myös sitä jännittävät toimenpiteet, kuten eläinklinikkakäynnit ja raspaukset sujuvat, kun sillä on mukana oma ihminen, joka näyttää, ettei ole mitään hätää. Taluttaessa Mussu kulkee nätisti, mutta ori kun on, vähintään katse saattaa välillä kääntyä tammojen suuntaan ja tosiaan säikähtäessään tai hermoillessaan se voi steppailla ja hyöriä.

Ratsastaessa Mussu on hieno, mutta herkkä. Sillä on todella hyvä kokoamiskyky, helposti säädeltävät askeleet ja ylipäätään laadukkaat askellajit. Se liikkuu hyvin ja sillä on sopivasti eteenpäinpyrkimystä. Toisaalta Mussu jännittyy herkästi ja jännityessään se kerää itsensä helposti liian lyhyeksi ja kuolaimen alle. Samalla se saattaa muuttua hieman kuuroksi pidätteille ja sen menosta tulee hätäistä ja kiireistä. Ori tarvitsee ehdottomasti reilun ratsastajan, joka osaa vaatia vain sen verran kuin on tarpeen ja muistaa hellittää, kun hevonen tekee oikein. Mussu hermostuu herkästi, jos ei ymmärrä mitä siltä vaaditaan tai kokee, että sen kimppuun ns. hyökätään. Se tarvitsee yllättävän pehmeää otetta, vaikkei ulospäin välttämättä siltä näytä. Kun sille ollaan reiluja, se kyllä todellakin palkitsee ratsastajansa. Mussun bravuuri ja lempiliike ovat laukanvaihdot, mutta se kyllä tekee kivalla asenteella kaiken, mitä siltä sen osaamisen rajoissa pyytää. Se on nöyrä ja kuuliainen hevonen, jonka kanssa on todella kiva tehdä töitä. Puomeja ja esteitä Mussu ei ihan ymmärrä, vaikka parhaansa se yrittää. Tai varsinaisia esteitä ei orilla edes hypätä, mutta puomeja ja kavaletteja mennään toisinaan. Maastohevosena Mussu ei ole kaikista parhaimmillaan ja varsinkaan yksin se ei mielellään kovin kauas lähtisi. Ihan tutuimmissa lähimaastoissa se menee kyllä, mutta aivan uusiin paikkoihin se ei haluaisi mennä ainakaan ilman lauman tukea. Ehdottomasti parhaimmillaan Mussu onkin päälajissaan eli kouluratsastuksessa, se on täysiverinen kouluratsu.

Kisapaikoilla Mussu pysyy raiteillaan, kun mukana on tuttu seurahevonen ja tuttu, oma hoitaja. Kyllä sitä silti aina vähän jänskättää vieraammissa paikoissa ja kaiken hulinan keskellä. Matkustamiseen se on tottunut ja matkustaa rauhallisesti, malttaen syödä ja juoda. Uusissa paikoissa se ei välttämättä ihan heti pysty keskittymään kumpaankaan ja tarvitsee aina hetken aikaa rentoutuakseen. Verryttelyssä se voi aluksi olla vähän häslä, mutta kun antaa sen vähän häröillä ja samalla yrittää keksiä sille sopivasti ajateltavaa, se pääsee pian yli jännityksestään. Kun sen vaan saa rentoutumaan, radalla se on taas valmis hurmaamaan yleisönsä. Ja sen se lähes poikkeuksetta tekee ihan jo upealla liikkumisellaan.

Luonteen on kirjoittanut Ligeia

Sukutaulu

i. Fiktion Maksimus
sh, punarautias, 157cm
KV-II, SV-II
ii. Koistilan Masuuni
sh, rautias, 157cm
KTK-III, KRJ-II
iii. VN Aatami
sh
iie. Sävyttömän Kiisu
sh, tummanrautias, 156cm
KTK-II
ie. Viehättävän Hento
sh, punarautias, 157cm
KTK-II, KRJ-I
iei. VIR MVA Ch Heinämäen Velho
sh, voikko, 145cm
KTK-II, YLA2, KRJ-II, JL C
iee. Kieron Hipsteri
sh, rautias, 157cm
KTK-II
e. Nupun Karpalo
sh, tummanpunarautias, 162cm
KTK-III, KRJ-II, SV-II
ei. Turmeltajan Roomeo
sh, tummanpunarautias, 162cm
KTK-III, KRJ-I, SLA-II, YLA2
eii. Hymnin Roo-Roo
sh, punarautias, 159cm
KTK-II, KV-II, SV-I, SLA-I, YLA1
eie. Viljalan Romina
sh, vaaleanpunarautias, 158cm
KTK-III, JL C
ee. Karmiinin Kumino
sh, rautias, 150cm
KRJ-II
eei. VIR MVA Ch Tukin Mysteeri
sh, tummanpunarautias, 152cm
KTK-II
eee. Kultakutri OMG
sh, rautias, 156cm
KRJ-II, SLA-II

Isälinja: Fiktion Maksimus - Koistilan Masuuni - VN Aatami - QM Siipirikkoinen - Pilvimarjan Kuka Minä Olen - Tulilinnun Milo - Kaikujaisen Levoton (7) Emälinja: Nupun Karpalo - Karmiinin Kumino - Kultakutri OMG - Värttinä VOE - Pohjolan Bea - Viljamäen Enni - LS Vilppu - N.I.N. Lumiturpa - N.I.N. Kielo (9)

Jälkeläiset

tamma Haltiasalon Kinuski syntynyt 03.09.2020 tammasta Fiktion Kiiltokuva omistajana Valokylän Talli

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 2004.47
kuuliaisuus ja luonne: 928.43
tahti ja irtonaisuus: 1076.04

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 5 / 4

Päiväkirja & valmennukset

Kouluvalmennus 258 sanaa, valmentajana Minni

Tummanpunarautiaalla oli komean näköiset liikkeet ja komea oli oikeastaan koko hevonenkin. Jutellessani ratsastajan kanssa hieman ratsusta opin hevosen olevan Mussu ja jotenkin ehkä nimi sopi hevoselle. Saadessani paremman kokonaiskuvan hevosesta sai ratsastaja pyytää orin liikkeelle ja lähteä hakemaan pieniä ja pehmeitä apuja, jotka olivat mieluusti ennemmin istunta kuin pohje- tai ohjalähtöisiä.

Muutos ei kuitenkaan mennyt Mussulle heti lävitse, joten tilanne rauhoitettiin ja kunhan ori taas saatiin kulkemaan nätisti ratsastaja sai lähteä hakemaan uudelleen istunta lähtöisempää ratsastamista ja nyt muutos saatiin tehtyä Mussulle sopivalla tavalla. Käynnissä haettiin tällä tyylillä tempon muutosta askeleessa, ennen kuin ratsastaja sai kokeilla pyytää Mussua siirtymään käynnistä raviin pääasiassa istunnan avulla. Alkuun tummanpunarautias ei oikein tiennyt että miten tuon olisi pitänyt reagoida joten kun se oli vielä rennohko, sai ratsastaja antaa sille ravimerkin myös pohkeilla ja näin ollen siirtyminen saatiin aikaan. Ravin tempon ja tasapainon löydyttyä sai ratsastaja kokeilla myös ravin säätelyä pääsiassa istunnan avulla.

Mussu oli jo hieman paremmin sopeutunut tähän tyyliin joten ori vastasi ratsastajansa apuihin vähän paremmin ja satunnaisten askelten ajan sen meno näytti todella hyvältä. Laukkaan ratsastamista helpotettiin ja ratsukko sai tehdä nostot ihan perinteisellä tavalla ja vain pääasiassa laukata isoa ja vapaata laukkaa koko uraa pitkin ja väliin tehdä muutaman ison ympyrän molempiin suuntiin. Mussu näytti nauttivan tutummasta menosta, mutta ori joutui vielä hetken jaksamaan istunta lähtöistä ratsastamista pyytäessäni ratsastajan käyttämään sitä hyväksi samalla kun tuo sai aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt Mussun kanssa.

Kysyin ratsastajalta hetkiä joihin tuo oli valmennuksessa tyytyväinen ja olimme oikeastaan samoilla linjoilla ja käskinkin ratsastajan muistelemaan noita hetkiä ja miten silloin ratsastikaan treenatessaan samoja asioita myös omatoimisesti.

Päiväkirjamerkintä 307 sanaa, kirjoittajana Nikki

Mussu on nimensä veroinen; Tänään sillä oli puunauspäivä, ja se oli mitä kiltein puunattava.

Punarautias pääsi puolipäivän jälkeen käytävälle patsastelemaan ja kiiltelemään. Aloitin suihkuttamalla selvitysainetta orin jouhiin ja sen vaikuttamisen ajan harjaamalla Mussun läpikotaisin, orin nauttiessa huomiosta. Rapsuttelin oria harjauksen yhteydessä ja katselin, kuinka sen ylähuuli hamusi ja nyki. Siirryin hellimään ja leikittelemään Mussun rennolla ylähuulella, ja se vastasi hamuamalla kättäni. Silitin Mussun punaista päätä ennen kuin palasin sukimiseen. Ori sulki simmunsa, kun lisää silityksiä ei tullut, ja vähitellen alkoi nuokkumaan.

Etsin harjapakista oikean harjan ja aloin selvittelemään orin harjaa. Suurempia takkuja sillä ei ollut, ja pienemmän selvitysaine oli aika hyvin avannut, joten harjausprosessi ei kestänyt kauaa ja salli minun pian naksutella menemään saksilla; Mussun harja oli kasvanut sen verran, että sitä oli aika hieman lyhentää - Katariinan suostumuksella. Ori nosti päätään ja käänteli korviaan kuunnellakseen naksutusta, mutta ei ollut millänsäkään siitä. Harjasin orin harjan uudestaan läpi saadakseni pois kaikki irtojouhet ja siirryin harjan sekä saksien kanssa Mussun hännän pariin. Sillä oli hännässään hieman enemmän takkuja, joiden selvittämiseen meni harjalla hetki. Tällä kertaa ori ei enää reagoinut, kun sakset kävivät taas naksuttaen. Orin häntä lyheni melkein kymmenen senttiä, mutta sai homman päätteeksi kauniin kalanruotoletin häntänsä päälle, jättäen loppuhännän vapaaksi.

Tässä välissä muistin kehua Mussua, pusutella sen päätä ja rapsutella sitä korvien takaa - ei kerrota Katariinalle, mutta sai ori namejakin. Seuraavaksi laitoin trimmauskoneen johdon pistokkeeseen ja lyhensin Mussun vähitellen piiloonkasvaneita trimmausalueita. Ulkona oli edelleen niin kylmä, ja tulisi varmasti olemaan vielä hyvän aikaa, että hevoset sai trimmata uudestaan. Ori keskittyi sillä välin lattialta löytämään muutamaan oljenkorteen, kun ajelin sen punaista karvaa lyhyemmäksi, lähtemättä tekemään sille uusia kuvioita. Sen vauhtiraidat olivat oikein sopivat sellaisinaan.

Loppusilauksena siistin saksieni kanssa Mussun vuohiskarvat, jotka olivat päässeet rehottamaan, ja ihan vähän nipsuttelin orin otsaharjaakin, yrittäen pitää irtoavat haituvat poissa orin silmistä. Harjasin loput karvat pois sen otsalta ja nenäpiiltä, ja syötin sille lisää nameja.