Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Mysteerimies



Kuvista kiitos VRL-01080 & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥

Perustiedot

Virallinen nimi: Mysteerimies, "Mytty" Syntynyt: 16.08.2015 3v 16.10.2015
Rekisterinumero: VH18-018-1284 Rotu & sukupuoli: Suomenhevosori
Säkäkorkeus: 156cm Väritys: Tummanpunaruunikko
Kasvattanut: Jonna Runolampi Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kenttäratsastus Koulutustaso: CIC1 vaikeustaso

•   (R) KTK-II 20.10.2019 pistein 71

Mysteerimies, kutsumanimeltään Mytty on hyvin rauhallinen sekä tasainen ori. Se käyttäytyy ruunamaisesti, eikä oikeastaan koskaan kiinnostu ympärillään tapahtuvista asioista tai tammoista. Mytty viihtyy hyvin ihmisen seurassa ja toimii selästä käsin hyvin omalla moottorilla.
Hoidettaessa Mytty on rauhallinen sekä rento. Se ei jaksa stressata turhia ja orin mielestä elämästä ei muutenkaan kannata ottaa sen suurempia paineita. Mytyn voisi jättää vaikkapa pienten lasten hoidettavaksi, sillä se osaa todellakin käyttäytyä. Se viihtyy myös hyvin harjattavana, nuokkuen samalla paikallaan. Orin kanssa on helppoa ja mielekästä toimia missä vain ja milloin vain. Varusteet nähdessään se kuitenkin usein hieman herää horroksestaan ja saattaa jopa steppailla innostuksissaan. Pahaa se ei tarkoita ja muistuttaessa seisoo paikallaan nätisti.

Ratsuna Mytty on reipas ja rohkea. Se ei hätkähdä pieniä vihreitä miehiä tai ryntäile holtittomasti nähtyään jotain uutta. Ori osaa myös sopeutua hyvin ratsastajan tarpeisiin. Kokemattomalle se tarjoaa helpot askellajit sekä turvalliset kyydit, mutta taidokkaammat alla se esittelee oikein pyydettynä vaikka kaikki taitonsa. Mytty on hevonen, joka kunnioittaa ratsastajaansa, mutta toisaalta ei myöskään anna mitään ilmaiseksi. Toisinaan ori voi myös hieman kuumua, jos tehtävät ovat vaativia ja se innostuu tosissaan. Pahaa ei Mytty ihmiselle halua, mutta silloin tällöin voi takamus lentää tai ravi muuttua paikallaan laukkaamisen yrityksiksi. Orin energisyyden voi kuitenkin käyttää hyödyksi tehtävissä, jos sen mielenkiinnon vain saa pidettyä vaihtelulla tekemisessä. Mytty on parhaimmillaan energisesti eteenpäinpyrkivä ja upeasti liikkuva suomenhevonen. Sen parhaita puolia kouluratsuna ovat yritteliäisyys sekä kokoamiskyky, joita kannattaa tehtävissä käyttää hyödyksi.

Esteillä Mytty on energinen sekä varmajalkainen. Se tarvitsee ratsastajalta tukea ja vauhdin säätelyyn apua, mutta hyppypaikat ori valitsee mieluusti itse. Pienemmillä esteillä Mytty on turvallinen valinta myös kokemattomalle, mutta estekorkeuden noustessa intoutuu ori joskus hieman vahvasuiseksi ja saattaapa sen takamuskin lennellä. Silloin on hyvä, että selässä on ratsastaja, joka osaa ja kykenee hallitsemaan orin. Mytty ei kaihda erikoisesteitä tai kieltele kovinkaan helposti, mutta toisaalta ei myöskään hyppää jos epäilee epäonnistumista.
Maastossa ori on rohkea sekä varma menijä, joka korkeintaan mulkoilee uusia ja pelottavia asioita. Pääsääntöisesti Mytty on myös hyvin rauhallinen, mutta laukkapätkillä saattaa innostua hiukan liiaksi ja sen jälkeen yrittää ehdotella uusia laukkapätkiä. Ei kuitenkaan lähde käsistä tai yritä viedä, mutta voi teutaroida paikallaan. Yksin tai kaverin kanssa, Mytylle on ihan sama. Kaverina voi myös olla vaikka tamma ja orin huomio on silti aina ratsastajassa.
Maastoesteillä innokas, mutta järkevä ja ei lähde hyppyihin huonoista paikoista. Tarvitsee ratsastajalta tukea ollakseen parhaimmillaan, mutta hyppäisi myös varmasti kokemattoman ratsastajan kanssa sujuvasti.

Luonteen on kirjoittanut Bella

Sukutaulu

i. Harjun Mojito
sh, punarautias, 156cm
ii. Harjun Mieluisa
sh, tummanrautias, 151cm
iii. Tuhonaattori
sh, tummanrautias, 157cm
iie. Harjun Mimmi
sh, tummanpunarautias, 158cm
ie. Harjun Tequila
sh, vaaleanrautias, 158cm
iei. Uppotukki
sh, vaaleanpunarautias, 161cm
iee. Harjun Josefiina
sh, tummanpunarautias, 156cm
e. Neiti Etsivä
sh, tummanruunikko, 157cm
ei. Agentti 007
sh, tummanpunarautias, 159cm
eii. Tintti
sh, tummanpunarautias, 156cm
eie. Vihervuon Pimu
sh, punarautias, 155cm
ee. Neiti Nokkela
sh, musta, 154cm
eei. Nokinenä
sh, punarautias, 159cm
eee. Neiti Naseva
sh, tummanruunikko, 154cm

Klikkaa tästä nähdäksesi sukuselvitys!

isän, Harjun Mojiton takana on arvostettu suomenhevoskasvattaja Johanna Harju, joka on saanut työstään ratsusuomenhevosten parissa useita tunnustuksia ja palkintoja. Punarautias tähtipiirtopäinen Harjun Mojito on jo kolmannen polven harjulainen ja jo pelkästään se kertoo orin laadukkuudesta. Harjun Mojito on tyypeiltään hyvä ja sillä on syvä ja vankka runko sekä vahvat jalat. Jo nuorena sitä käytettiin useissa näyttelyissä, joissa se sai poikkeuksetta tuomareilta I- tai II-palkinnon. Ori kantakirjattiin 6-vuotiaana II-palkinnolla. Myöhemmin jalostuslautakunta nosti Mojiton kantakirjausluokan ykköseen sen hyvien kilpailutulosten vuoksi. Vaikka Harjun Mojiton vanhemmat eivät olleet kenttähevosia, niin ori tunnetaan parhaiten juuri kenttäratsuna. Orin ratsastajana toimi kenttäratsastaja Tuomas Salonen, jolla Harjun Mojito oli kilpailuliisingissä useamman vuoden ajan. CIC1 tasolla kilpaillut Harjun Mojito oli kenttähevosena rohkea, varma ja kestävä, minkä vuoksi se oli parhaimmillaan maastokokeessa. Myös koulupuolella Mojito oli osaava ja erityisesti sen tahdikas laukka on saanut kiitosta. Kenttäuransa jälkeen Mojito muutti takaisin Johanna Harjun tallille jalostusoriksi, jossa se asuu edelleen ja on vielä jalostuskäytössä.

isänisä Harjun Mieluisa oli yksi Johanna Harjun suosikkikasvateista eikä suotta. Tummanrautias läsipäinen ja korkeasukkainen ori ei ollut koolla pilattu, sillä se jäi vain 151-senttiseksi. Komeutta siitä ei kuitenkaan puuttunut, sillä Harjun Mieluisalla oli erinomainen orileima ja se liikkui hyvällä energialla. Harjun Mieluisa oli ennen kaikkea kouluhevonen, vaikka sillä kilpailtiin satunnaisesti myös esteratsastuksessa 80cm tasolla. Johanna on kuvaillut Harjun Mieluisaa luonteeltaan kovapäiseksi perusmieheksi, jonka kanssa kaikki piti hoitaa jämäkästi ja kaartelematta. On totta, että Harjun Mieluisa periytti jälkeläisilleen melko tehokkaasti kovaa luonnetta, joka on näkynyt etenkin orivarsoissa. Luonteen lisäksi Harjun Mieluisa jätti jälkeensä hyvärakenteisia ja hyväliikkeisiä jälkeläisiä, joista useampi on menestynyt hyvin näyttelyissä. Itse Harjun Mieluisa kantakirjattiin II-palkinnolla ja se sai eniten kiitosta terveistä jalka-asennoista sekä ponnekkaasta liikkeestä. Harjun Mieluisa eli terveen ja hyvän elämän kasvattajallaan, mutta valitettavasti se kärsi nivelrikosta selkärangassa, minkä vuoksi ori lopetettiin sen 20-vuotistalvena.

isänemä Harjun Tequila oli erittäin kaunis liinaharjainen vaaleanrautias suomenhevostamma, jonka harja ylettyi lähes polviin asti. Luonteeltaan Harjun Tequila oli täysin ulkonäkönsä vastakohta, sillä tamma oli vähän nyrpeä ja tykkäsi rymytä kuraisissa lammikoissa. Kasvattaja käytti Harjun Tequilaa mielellään kasvattajakilpailuissa ja nuorten hevosten laatuarvosteluissa, sillä luonteestaan huolimatta tamma oli laadukas ja ilo silmälle. Harjun Tequilan liikkeet olivat hieman matalat ja sen temperamentti toi haasteita koulukentille, joten kovin korkealle se ei kouluratsastuksen saralla yltänyt. Sen sijaan esteistä se tykkäsi ja hyppäsi hyvällä selkätekniikalla. Harjun Tequila varsoi kasvattajalleen neljä varsaa, joista menestynein on ehdottomasti jalostusori Harjun Mojito, mutta myös tamma Harjun Margariitta ansaitsee maininnan, sillä se on I-palkinnon kantakirjatamma ja suomenhevosten estemestari vuosimallia 2012. Neljännen varsan jälkeen Harjun Tequila sairastui vaikeaan ähkyyn, joka koitui tehokkaasta hoidosta huolimatta vanhan tamman kohtaloksi.

emä Neiti Etsivä on Jonna Runolammen omistama tummanruunikko herasilmäinen suomenhevostamma, jonka Jonna Runolampi on tituleerannut elämänsä hevoseksi. Jonna osti Neiti Etsivän jo 3-vuotiaana suoraan kasvattajalta Pirje Kantolalta ja on kouluttanut tamman alusta alkaen itselleen ratsuksi. Luonteeltaan erittäin tasainen ja viisas tamma on ollut Jonnan mukaan helppo kouluttaa ja se on miellyttävä ja herkkä hevonen. Samaa mieltä ovat olleet kantakirjaustuomaritkin, jotka arvioivat Neiti Etsivän olevan sävyisä ja hyvän eteenpäinpyrkimyksen omaava miellyttämisenhaluinen ratsu. Neiti Etsivä palkittiin 8-vuotiaana III-palkinnolla kantakirjaan. Sen pisteitä alensivat pitkä runko sekä ahtaat jalka-asennot. Jonna Runolampi kilpaili Neiti Etsivällä pääasiassa kenttäratsastuksessa, joka on aina ollut naisen intohimo. Ratsukko kilpaili helpoissa luokissa ja olivat usein kärkihevosten joukossa, sillä vaikka Neiti Etsivä ei ollut millään osa-alueella erityisen silmiinpistävän erinomainen, oli se kuitenkin suoritusteholtaan tasainen kaikissa lajeissa. Kilpailuissa sattuneen onnettomuuden vuoksi Neiti Etsivä jäi jo 12-vuotiaana ensin pitkälle sairaslomalle ja sitä kautta kokonaan jalostukseen, kun tamman kuntouttaminen takaisin kilpailukuntoon olisi ollut niin pitkän työn takana. Harrastekäyttöön siitä vielä oli ja samalla omistaja halusi nähdä rakkaan tammansa myös jalostuksessa. Neiti Etsivä varsoi elämänsä aikana kolme varsaa, joista kaksi Jonna Runolampi halusi jättää itselleen ja yhden hän myi pois. Tamma sai elää oloneuvoksena varsojensa kanssa 22-vuotiaaksi asti, jolloin vanhuuden vaivojen vuoksi huonoon kuntoon joutunut Neiti Etsivä päästettiin vihreämmille lai

emänisä Agentti 007 oli hauskanniminen tummanpunarautias ori ja sen nimen takana onkin eräs nokkela 10-vuotias James Bond -fani, joka halusi ehdottomasti ponin nimeltä Agentti 007. Ponia tämä ei saanut, mutta isänsä Jarkko Rientola otti ja nimesi kesäisen orivarsan poikansa ehdotuksen mukaisesti. Jarkko Rientola tunnetaan enemmän ravipiireistä ja Agentti 007 oli vahvasti ravisukuinen, sillä sen isä oli neljän vuoden takainen ravikuningas Tintti ja emä Jarkon mukavasti juossut tamma Vihervuon Pimu, jonka toinen varsa Agentti 007 oli. Ravuria ei Agentista tullut, sillä sen vauhdit eivät riittäneet alkuunkaan raviradoille. Se laitettiin myyntiin ja sen osti 23-vuotias Siru Grandvik, jonka tarkoituksena oli ruunata ori ja kouluttaa siitä kiva harrasteratsu. Agentti oli kuitenkin luonteeltaan erittäin hyväluontoinen ja se tarhasin hyvin Sirun vanhan ruunan kanssa. Mentyään Tuomas Kajasen estevalmennukseen Dahlvikin hevosopistolle, mainitsi Tuomas Sirulla olevan käsissä melko lahjakkaan oloinen kaveri. Tästä innostuneena Siru alkoi valmentautua aktiivisemmin Agentilla ja menestystä alkoikin tulla esteluokissa aina 110cm luokissa asti. Iän mukana Agentin lihasvoimakin kasvoi sen verran, että se nousi Helppo A -tasoiseksi ratsuksi. Koska Agentti oli hyvä ratsuhevonen sekä luonteeltaan rauhallinen, halusi Siru myös kantakirjata orin ja se hyväksyttiinkin kantakirjaan II-palkinnolla. Tästä aukeni jalostusorin ura ja Agentti jätti jälkeensä parisenkymmentä varsaa ennen kuin se menehtyi tapaturmaisesti kesken sänkilaukkojen ilmeisesti jonkinlaiseen sydänperäiseen kohtaukseen.

emänemä Neiti Nokkela oli pikimusta tamma, jolla ei ollut mitään muita merkkejä kuin molemmat herasilmät sekä lähes huomaamaton ruunusukka oikeassa etujalassa. Neiti Nokkela syntyi suurelle ratsastuskoululle Vantaalle. Sen emä oli suosittu tuntiratsu ja pikkuluokissa menestynyt Neiti Naseva ja isä siihen aikaan suosittu jalostusori Nokinenä. Itse Neiti Nokkela koulutettiin ensin tuntihevoseksi, mutta sen laadukkuuden huomattuaan kasvattaja päätti myydä sen eteenpäin. Neiti Nokkelan osti Pirje Kantola Vihdistä, jonka taitavissa käsissä tammasta kuoriutui peräti Vaativa B -tasoinen tamma. Neiti Nokkela kilpaili aktiivisesti Pirje Kantolan kanssa koulukilpailuissa eikä sen kanssa ollut kiire päästä varsotuspuuhiin. Tammalla kilpailtiin aina 17-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen se varsotettiin kahteen kertaan. Jo iällä oleva tamma tiinehtyi huonosti ja sen molemmissa varsomisissa oli niin paljon haasteita, että Pirje päätti suosiolla antaa Neiti Nokkelan elää rauhassa viimeiset vuodet laidunhevosena ja harrastekaverina. 21-vuotiaana tamman hampaat olivat jo niin kuluneet, että tamma ei saanut pureskeltua ruokaansa kunnolla ja alkoi selvästi laihtua. Talven aikana Neiti Nokkela kuihtui niin kehnoon kuntoon, että Pirje teki raskain sydämin päätöksen tamman lopettamisesta.

Sukuselvityksen on kirjoittanut Sylvi

Jälkeläiset

tamma Virvatulen Leonita syntynyt 18.07.2020 tammasta Leonia omistajana Kuuralehto
ori Konstaapeli Kalmo syntynyt 01.09.2020 tammasta Valkokalma jäi kotiin
tamma Väjen Pusuprobleema syntynyt 11.10.2020 tammasta Huunpurema omistajana Viljalehto

Kilpailumenestys porrastetuissa

Ominaispisteet:
Nopeus ja kestävyys:
Hyppykapasiteetti ja rohkeus:
Kuuliaisuus ja luonne:
Tahti ja irtonaisuus:
Tarkkuus ja ketteryys:

Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla /

Muu kilpailumenestys

KERJ-sijoja 43, joista voittoja 10

08.10.2018, Ristikallio, CIC1, 2/40
26.09.2018, Winterhold, CIC1, 4/20
12.09.2018, Winterhold, CIC1, 1/20 
11.09.2018, Winterhold, CIC1, 1/20
30.09.2018, Delmenhorst, CIC1, 5/40
18.09.2018, Delmenhorst, CIC1, 3/40
17.09.2018, Delmenhorst, CIC1, 6/40
11.09.2018, Delmenhorst, CIC1, 4/40
09.09.2018, Delmenhorst, CIC1, 1/40
19.09.2018, Winterhold, CIC1, 4/22
16.09.2018, Winterhold, CIC1, 1/22
08.09.2018, Winterhold, CIC1, 2/22
04.09.2018, Winterhold, CIC1, 4/22
09.08.2018, Poniniemi, CIC1, 4/30
08.08.2018, Ristikallio, CIC1, 2/8
03.08.2018, Poniniemi, CIC1, 1/30
03.08.2018, istikallio, CIC1, 2/8
01.08.2018, Ristikallio, CIC1, 1/8
30.07.2018, Navaja, CIC, 2/30
28.07.2018, Navaja, CIC1, 4/30 
26.07.2018, Ristikallio, CIC1, 1/8
24.07.2018, Navaja, CIC1, 4/30
21.04.2019, Riimuvaara, CIC1, 5/30
23.04.2019, Riimuvaara, CIC1, 1/30
27.04.2019, Riimuvaara, CIC1, 5/30
28.04.2019, Riimuvaara, CIC1, 2/30
09.08.2019, Lupsakan Suomenhevoset, CIC1, 4/30
10.08.2019, Lupsakan Suomenhevoset, CIC1, 1/30
29.08.2019, Kilpailukeskus Bernie, CIC1, 5/35
30.08.2019, Kilpailukeskus Bernie, CIC1, 5/35
28.03.2020, Mörkövaara, helppo, 5/30
30.03.2020, Mörkövaara, helppo, 3/30
07.06.2020, Vaalama, CIC1, 6/43
09.06.2020, Vaalama, CIC1, 1/43
14.07.2020, Viljalehto, CIC1, 2/23
12.09.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 3/50
16.09.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 5/50
18.09.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 3/50
12.10.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 3/40
16.10.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 4/40
20.10.2020, Nessinjärven kilpailukeskus, CIC1, 2/24
03.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 6/36
09.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, CIC1, 6/36

KRJ-sijoja 45, joista voittoja 3

8.8.2020, Escorant Trakehner, he A, 4/50
9.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 7/50
11.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 6/50
12.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 3/50
13.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 3/50
14.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
15.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
17.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 1/50
17.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
25.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
26.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 1/50
26.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 7/50
27.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
29.8.2020, Escorant Trakehners, he A, 5/50
21.7.2020, Valokylän Talli, he A, 1/30
27.7.2020, Valokylän Talli, he A, 5/30
29.7.2020, Valokylän Talli, he A, 5/30
1.8.2020, Valokylän Talli, he A, 2/30
2.8.2020, Valokylän Talli, he A, 3/30
6.8.2020, Valokylän Talli, he A, 3/30
9.8.2020, Valokylän Talli, he A, 3/30
11.11.2020, Kuuran Suomenratsut, he A, 2/40
11.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 4/50
12.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 4/50
12.11.2020, Kuuran Suomenratsut, he A, 1/40
16.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 4/50
17.11.2020, Kuuran Suomenratsut, he A, 1/40
19.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 3/50
19.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 4/50
20.11.2020, Virtuaalitalli Chersey, he A, 1/50
02.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 5/50
05.12.2020, Hiivurin Suomenhevoset, he A, 6/60
07.12.2020, Hiivurin Suomenhevoset, he A, 3/60
10.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 3/50
12.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 1/50
14.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 3/50
15.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 2/50
18.12.2020, Holmberg, he A, 4/30
19.12.2020, Hiivurin Suomenhevoset, he A, 6/60
20.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 4/50
21.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 5/50
23.12.2020, Hiivurin Suomenhevoset, he A, 3/60
27.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 6/50
28.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 6/50
28.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 1/50
30.12.2020, Escorant Trakehners, he A, 1/50

ERJ-sijoja 3, joista voittoja 0

18.7.2020, 100cm, Viljalehto, 4/30
01.08.2020, 100cm, Valokylän Talli, 5/30
02.08.2020, 100cm, Valokylän Talli, 4/30

VSR Cup kenttä 0 sijoitusta

KERJ Cup 0 sijoitusta

Päiväkirja & valmennukset

Mysteerimies & uusi koti- päiväkirjamerkintä 525 sanaa, entisen omistajan Bellan kirjoittama

Komea ruunikkoni asteli ylväänä ulos trailerista - tai niin kävi kuvitelmissani. Todellisuudessa hieno orini oli aivan muissa ajatuksissa ja löntysteli Sotamaalauksen pihalle trailerista kuin raato. Yritin herätellä Myttyä nykimällä riimunnarusta, mutta rauhallinen ori lähes nukahti jokaisella askeleella. Huokaisin turhautuneena, sillä ainakaan kovin upeaa kuvaa ei hevoseni itsestään antanut. Kaiken lisäksi Miika oli soittanut matkalla ja kysellyt suunnitelmistani. En tietenkään voinut paljastaa miehelle, että olin ostanut suomenhevosen. Tarkoitus oli kertoa vasta vähän ajan päästä, jotta raukkaparka ei järkyttyisi liiaksi. Olinhan juuri hankkinut kaksi hevosta ennen Myttyä.

Talutin Mytyn karsinaan, joka sille oli pikkutallissa. Sotamaalauksen Sanni oli ilmoitellut muutamasta vapaasta karsinapaikasta hieman erilaisemmalla diilillä. Hevosia liikuttamalla saisi karsinapaikan hinnasta jonkin verran pois. Se sopi minulle loistavasti, sillä Sotamaalauksen suomenhevosilla olisi kunnia päästä ratsastamaan! Tyytyväisenä siihen, että sain pidettyä uusimman ostokseni kaukana Miikasta vielä hetken, olin heti ottanut puhelun Sannille ja varannut karsinapaikan. Puitteet olivat oikein riittävät ja paikka oli melko lähellä kotiani, joten jaksaisin käydä Myttyä moikkailemassa lähes joka päivä.

Suljettuani karsinan oven ja vietyäni Mytyn tavarat varustehuoneeseen niille varatulle paikalle, käännyin etsiäkseni Sannin käsiini. Meinasin kuitenkin törmätä ylikasvaneeseen ihmiseen, joka tunnettiin ehkä yleisemmin nimellä Sam. En edelleenkään osannut suhtautua mieheen kunnolla, toinen oli liian Sam. Väistin näppärästi eri reitille ja pikaisen tervehdyksen jälkeen olin jo poistumassa. Miehen kysymys keskeytti kuitenkin aikeeni. Utelut siitä, että olinko taas hankkinut uuden suomenhevosen saivat punan nousemaan poskilleni. Myönsin asian ja käännyin katsomaan miehen ilmettä. Sam virnisti, mutta päätti säästää minut enemmiltä kommenteilta. Helpotuksesta huokaisten lähdin etsimään tallin omistajatarta hänen miehensä sijaan.

Sannin kanssa keskusteltuani palasin takaisin pikkutalliin, jossa suuntasin varustehuoneen kautta Mytyn luokse. Leukani tipahti kirjaimellisesti lähes lattiaan, kun orini seisoi kerrankin uteliaana ovella ja sitä silitteli kukapa muukaan kuin Sam. Jo toinen hevonen, joka rakastuu mieheen - en tiennyt enää mitä ajatella. Hivenen hymyilin miehelle ja menin hänestä välittämättä harjaamaan Myttyä. Onnekseni Sam tajusi lähteä, sillä tilanne oli hyvin outo. Heti miehen lähdettyä vajosi ori tuttuun koomaansa. En jaksanut pohtia asiaa kuitenkaan sen enempää, vaan ripein ottein harjasin hevosta. Putsasin kaviot sekä selvitin harjan ja hännän, jonka jälkeen laitoin Mytylle suitset päähän. Ori oli todella rauhallinen ja ei välittänyt liiemmin tammoista, mutta päätin pelata varman päälle.

Kävelin Mytyn kanssa ympäri Sotamaalauksen tiluksia, jotta ori saisi kunnon jaloittelua matkustuksen jälkeen. Selkään asti nousisin kuitenkin vasta parin päivän päästä, jotta Mytty saisi kunnolla asettua uuteen paikkaan. Toki ori oli niin rauhallinen ja rento, että olisi todennäköisesti ollut ihan sinut ratsastuksen kanssa jo heti ensimmäisenä päivänä Sotamaalauksessa. Silläkin hetkellä se raahautui muutaman askeleen jäljessäni ja katseli laiskasti ympärilleen. Hymyilin hieman huvittuneena sen rennolle asenteelle - sitä ei ainakaan stressannut mikään. Omat ajatukseni sen sijaan poikkelehtivat Miikassa. Päädyin lopulta kävelytyksen aikana siihen, että kertoisin miehelle. Toinen saattaisi olla pettynyt ja kiukkuinenkin, mutta parempi heti kuin myöhemmin. Se ei olisi helppoa, mutta toisaalta maksoin Mytyn kokonaan itse, kuten sen kulutkin.

Palautettuani Mytyn karsinaan ja harjattuani sen vielä pikaisesti läpi, suuntasin kysymään Sannilta vielä liikutettavista hevosista. Naisella oli jalka paketissa kisoissa sattuneen tapaturman takia. Olin tietoinen asiasta, koska olin itse ollut toisen suomenhevoseni kanssa paikalla. Niinpä olin heti myös ymmärtänyt, miksi nainen halusi tarjota karsinapaikkoja erilaisella diilillä. Olin tarttunut siihen heti, sillä milläpä oppii enemmän kuin erilaisilla ratsuilla ratsastamalla. Mutisin vielä moikat pikkutallin ovelta Mytylle ja suljin oven.

Päiväkirjamerkintä 228 sanaa, kirjoittajana Jenna Räiskyvän Suomenhevosista

Kesän ollessa jo lopuillaan ja Katariina oli soittanut, että voisinko tulla hieromaan pari suomipoikaa, kun olivat vähän liian yksipuolisella liikunnalla olleet kesän ja nyt kun pitäisi taas treenaamaan ruveta niin olivat pojat menneet vähän juntturaan. Niinpä pilvipoutaisen päivän aloitin matkustamalla Haltiasaloon.

- Moikka! Mitäs tänne kuuluu? Kuka parka on ihan jumissa kuulemani mukaan, hihkuin käytävää lakaisevalle naiselle samalla kävellen hänen luokseen. Pari hevosta kuului olevan tallissa, joten rohkenen väittää niiden olevan ne hierottavat.
- No eihän tässä kummempaa, syksyn koitoksiin pitäisi valmistautua, Katariina vastasi samalla lopetellessaan lakaisua.
- Jaahas, haetaankos sitten Mytty sulle tohon pesupaikalle vai otatko ihan käytävällä, nainen kysyi. Hetken pohdittuani päädyimme pesupaikalle, jossa koroke olisi jo valmiina. Katariinan tuotua orin paikalle, aloitin sen käsittelyn lempeästi niskasta ja etenin siitä kaulaa pitkin kohti lapoja ja selkää. Selän kanssa menikin tovi, sillä sieltä Mytty aristeli tasaisesti pitkin.
- Onko tämän satula huollettu koska viimeksi? Lavat tuntui olevan ihan ok, mutta tää selkä tuntuu olevan arka vähän joka puolelta. Mutta ei nyt mikään ihan mahdottoman paha kuitenkaan kun ei tää kovasti pyri alta pois, totesin lopetellessani selän kanssa ja siirtyeesäni ruunikon peräpään lihaksia kohden. Takaosassa ei niin ikään ollut mitään suurempaa ongelmaa, joten palasin vielä hetkeksi orin selän pariin saadakseni sen vielä vähän rennommaksi. Melkein pari tuntia oli kulunut, kun lopettelin ruunikon kanssa. Taputtaessani oria kiitokseksi kehotin Katariinaa vielä tarkkailemaan orin liikkumista ja pitämään sen monipuolisena sekä tarvittaessa pyytämään meikäläisen uudelleen paikalle.