Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Kuparikerenski


Kuvista kiitos kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥

Perustiedot

Virallinen nimi: Kuparikerenski, "Kupru" Syntynyt: 12.04.2020 4v 12.08.2020
Rekisterinumero: VH20-018-0275 Rotu & sukupuoli: Suomenpienhevostamma
Säkäkorkeus: 146cm Väritys: Tummanpunaruunikko
Kasvattaja: Tuire (VRL-00345) / Pöystilä Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kenttäratsastus Koulutustaso: CIC1, vaikeustaso 4

•   SV-II 20.07.2020 pistein 42,6

•   KEV-II 03.09.2020 pistein 31

•   (P) KTK-I 31.10.2020 pistein 68

•   VIR MVA Ch myönnetty 20.08.2020

•   VSN pisteitä 10
- 08.06.2020 Haltiasalossa, RCH, tuom. Spookiness, reibili

Näin pääsiäisen aikaan, sillon kun pitäisi juhlia nimenomaan sitä ylösnousemusta Kupru päätti syntyä. Eikä mitenkään nousukiitoisesti tai no, ylösnousemuksellisesti voisiko sanoa. Olin ravannut, tilannetta kuvatakseni, Oonan luona Pöystilässä katsomassa ja ihastelemassa mamma-Kuparia sen mitä omilta tallinpito- ja näyttelykiireiltäni kerkesin. Voinen sanoa herättäneeni vähintään puoli niemeä ja aiheuttaneeni Latelle hetkellisen paskahalvauksen sillä riemunhuudolla, mitä olin karjunut huhtikuisena aamuna nähdessäni kuvasarjan ja videoita merkittömästä tummanpunaruunikosta pienhevostammavarsasta. Kuprun kasvaessa hienoksi suomenneidonaluksi olin saanut useamman videon sen varsanelämästä kasvattajansa luona, yhden varsin hienon käyntivideon aikana, mikä oli kuulemma Laten mielestä näyttänyt varsin laiskalta sipsutukselta - kehtasikin, ja useamman varsin sydänalaa pakahduttavan päikkärikuvan johdattelemana huomannut hyräileväni Rautavaaran Sininen uni-kappaleen melodiaa. Sitä oli joskus muinoin käytetty kuvaamaan Kuprun isää, Tolloani, ja ilmeisesti omena ei kauaksi puusta pudonnut; on sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa.

Kupru on nätti pikkutamma, jolla on sympaattinen luonne. Ihmisten kanssa se on niin kiltti, että on todella yllättävää, miten sen ilme ja käytös muuttuu hevoslaumassa. Se näyttää muille hevosille pahaa naamaa ikäänkuin jo varmuuden vuoksi ja sitä voisi luulla vihaiseksi, jos näkee sen luimistelevan laumakaverilleen korvat liimattuina niskaa myöden ja silmänvalkuaiset muljahdellen. Oikeasti Kupru on ennemminkin epävarma ja loppujen lopuksi se on se, joka väistää ja alistuu, jos toinen hevonen ei sitä tee. Kuprulla on pari hyvää kaveria, joiden kanssa se tulee toimeen niin hyvin, että saattaa jakaa näiden kanssa ruokansakin, mutta muista se pysyy mieluummin kohteliaan etäisyyden päässä.

Hoitaessa Kupru käyttäytyy aina fiksusti ja se onkin niitä hevosia, jotka tarvitsee sitoa kiinni ainoastaan näön vuoksi. Jos se lajitovereiden kanssa osaa olla hurjan näköinen, niin ihmisten kanssa sen ilme ja käytös muuttuu täysin. Sen kunnioitus ihmistä kohtaan on sen verran vahva, että silloin se ei uskalla kiukutella muille hevosille. Mitä nyt saattaa vähän luimistaa korviaan jos toinen menee liian läheltä ohi, mutta koskaan se ei ole potkaissut tai purrut. Kupru on kaikin tavoin varsin mukava ja ongelmaton hoidettava. Se jaksaa seistä kuuliaisena paikallaan pidemmänkin aikaa ja väistää ihmistä jo kevyestä pyynnöstä. Kaviot se nostaa jo kun sen jalan viereen menee. Kuprua paikasta toiseen vietäessä se seuraa kiltisti perässä, eikä todellisuudessa edes tarvitsisi riimunnarua. Kupru on kengittäjän ja eläinlääkärin ihanneasiakas ja saakin aina kiitosta hyvästä käytöksestään.

Ratsastaessa Kupru on hyvin rauhallinen, vähän jopa hidas, vaikkakaan ei varsinaisesti laiska. Sen tahti vain on luonnostaan aika hitaahko ja pieniliikkeisenä se tuntuu vielä hitaammalta kuin ehkä onkaan. Sileällä Kupru osaa kyllä vähän myös säästellä itseään ja vaikka se osaa kyllä kantaa itsensä ryhdikkäänä ja nostella jalkojaan, niin mieluummin se kulkee hieman pitkänä ja matalana, sipsutellen energiaa säästävästi, jos siltä ei enempää vaadi. Maastossa sen kanssa ainakin ehtii ihailla maisemia ja se onkin todellinen luottomaastoratsu. Askellajeista paras sillä on laukka. Vaikka pieniliikkeinen onkin, sen laukka on mukavan ponnekas ja pyörivä. Kouluradoilla Kuprun kanssa saa yleensä eniten pisteitä pysähdyksistä. Se tuntuu pysähtyvän vaikka laukasta siististi ja tasapainoisesti. Esteillä Kupru on innokas, mutta silti kuuliainen. Sen kanssa on helppo säilyttää hyvä rytmi ja ratsastaa lyhyet tiet, koska se kääntyy helposti ja on ketterä. Toisaalta askeleen pidentäminen ja venyminen on sille haastavaa. Kuprulla on kyllä kevyt ja joustava hyppytyyli ja harvemmin tamma kolauttelee puomeihin. Koska se ei ole kovin nopea, sen kanssa on yritettävä voittaa aikaa nimenomaan valitsemalla lyhyet tiet. Maastoesteradalla Kupru etenee yllättävän sähäkästi ja viipottaa menemään korvat hörössä. Se tykkää tosi paljon maastoesteistä ja imee esteille tosi hyvin. Se näyttää hyvin vauhdikkaalta, mutta on oikeasti hyvin pideltävissä ja kuuntelee kuitenkin jatkuvasti ratsastajaansa.

Kisafiilis selvästi tarttuu Kupruun, sillä se on aina kisapaikoilla jonkin verran virkeämpi kuin kotona. Ei se kuitenkaan pahemmin stressaa vieraammissakaan paikoissa ja on edelleen yhtä helposti käsiteltävissä, lähinnä sen ilmeestä ja olemuksesta näkee, että nyt on jotain kivaa normiarjesta poikkeavaa luvassa. Jo verryttelyssä sen työmoodi on selvästi erilainen kuin kotona ja viimeistään radalle päästessä sen fiilis on selvästi se, että nyt mennään pitämään hauskaa!

Luonteen on kirjoittanut Ligeia

Sukutaulu

i. Kuurakatrilli
sph, kulomusta, 142cm
KTK-II
ii. Ch Vainajainvalssi
sph, kulomusta, 138cm
KTK-II, SLA-I*, KERJ-I
iii. Rapanhapakko
sph, kulomusta, 140cm
SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
iie. VIR MVA Ch Kaarnalaivan Kikapo
sph, hopeanruunikko, 136cm
KTK-II, SLA-I, KERJ-I, JL C
ie. Koistilan Hallakka
sph, rautias, 147cm
KTK-III, ERJ-I, SLA-I, KERJ-I, KRJ-I
iei. Ch Hallan Peikko
sh, rautias, 158cm
KTK-II, ERJ-II, SLA-I
iee. Hunajaliinu
sph, voikko, 144cm
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
e. Rinnan Kupari
sph, ruunikko, 146cm
KTK-I, SV-II
ei. VIP MVA Fn EP Hopea
sh, rautias, 162cm
KTK-II, PP-MVA, PKK-V
eii. Antikvarkki
sh, tummanruunikko, 167cm
KTK-III, Finest
eie. VIP MVA Fn Jojoriina
sh, vaaleanrautias, 157cm
KTK-II, PKK-V, PP-MVA, SLA-III, YLA2
ee. Mustasuon Brigitha
sh, tummanruunikko, 163cm
KTK-III, SLA-II, ERJ-II, YLA2
eei. Vonkamies
sh, rautias, 156cm
eee. Lööperin Brita
sph, ruunikko, 146cm
KTK-II

Isälinja: Kuurakatrilli - Vainajainvalssi - Rapanhapakko (3) Emälinja: Rinnan Kupari - Mustasuon Brigitha - Lööperin Brita (3)

Jälkeläiset

ori Väjen Messinkimasurkka syntynyt 16.01.2021 orista Jeilin Pullapitkopentele jäi kotiin

Kilpailumenestys porrastetuissa

Ominaispisteet: 1846.98
Nopeus ja kestävyys: 839.60
Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 1007.38
Kuuliaisuus ja luonne: 225.19
Tahti ja irtonaisuus: 138.81
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 5 / 4

Päiväkirja & valmennukset

Estevalmennus 254 sanaa, valmentajana Minni

Sopiessani Haltiasalon omistajan kanssa valmennuspäivästä oli Kuprun kohdalle merkattu ajatus pitkistä teistä, sillä ne olivat ponikokoiselle suomenhevostammalle vaikeita joten niitä voisi olla hyvä treenailla nyt ennen kuin kisakausi alkaa kunnolla.

Tummanpunaruunikko pikkusuokki liikkui tasapainoisesti ratsastajansa alla ja ratsukon viimeistellessään alkuverryttelyjään vaihdoin vielä muutaman sanan ratsastajan kanssa ja kyselin miten heidän treeninsä olivat menneet. Estekorkeudet pidettiin tänään matalina ja sen sijaan keskityttiin vain siihen että Kuprulle saataisiin lisää varmuutta pitkiin lähestymisiin. Kuitenkin alkuun ratsukko sai ottaa muutamia hyppyjä ihan yksittäisillä esteillä jotta Kuprulle sekä tietenkin ratsastajalle löydettäisiin flow hyppäämiseen tämän valmennuksen osalta. Lopulta ratsukko sai siirtyä pidemmille teille siten, että ensin väli oli neljä laukkaa ja perimmäisenä tarkoituksena olisi saada yksi kokonainen laukka-askel pois.

Ihan tähän ei kuitenkaan Kuprun kanssa päästy, mutta ratsastaja sai hienosti kannustettua ponitammaa venyttämään askeltaan ja väli näytti sujuvan ratsukolla helposti. Tehtävään lisättiin vielä toinenkin neljän laukan väli, jonka kanssa haettiin samaa hyvää flow:ta kuin ensimmäiselläkin välillä ja kun ratsastaja tunsi että nämä välit sujuisivat hyvin otettiin mukaan vielä yksi pidempi väli. Tämä toi ratsukolle suurimmat haasteet, mutta sitä kautta myös kehitystä ja loppua kohden ratsastaja sai tehtyä hyviä ratkaisuja esteväleihin ja pitkätkään välit eivät näyttäneet olevan lopulta kovinkaan hankalia Kuprulle ja tamma tuntui pystyvän venyttämään askeltaan hienosti esteväleihin.

Lopuksi ratsukko sai hypätä vielä helppoa tehtävää loppuun jotta Kuprulle jäisi onnistunut fiilis tehtävistä ja loppupalautteessani kehuinkin ratsastajaa suuresti siitä miten tuo sai tsempattua punaruunikon esteväleillä ja ohjeistinkin tuota jatkamaan edes satunaisesti samantyylisillä tehtävillä jotta Kupru alkaisi hiljalleen löytämään varmuuttaan pidemmilläkin esteväleillä. Lopuksi toivotin vielä onnea alkavalle kisakaudelle, ennen kuin poistuin paikalta.