Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Sirena


Kuvista kiitos VRL-01080

Perustiedot

Virallinen nimi: Sirena, "Sinna" Syntynyt: 19.07.2018 4v 19.04.2020
Rekisterinumero: VH20-018-0079 Rotu & sukupuoli: Suomenhevostamma
Säkäkorkeus: 155cm Väritys: Punaruunikko
Kasvattaja: Susiraja Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: VaB, vaikeustaso 5

•   SV-I 20.03.2020 pistein 45,15

•   KV-I 20.05.2020 pistein 49

•   (R) KTK-II 31.05.2020 pistein 72

Sinnassa on hieman ujon räpsyripsisen naapurintytö vikaa. Etenkin nuorempana tamma arasteli asioita hyvinkin paljon ja voimakkaasti (ensimmäinen ruusuke suitsissa oli aivan kammottava kokemus, ja pitkän aikaa ruusukkeet kiinnitettiin varmuuden vuoksi joko takkiin tai saappaanvarteen), mutta onneksi ikä on tuonut varmuutta ja tyyneyttä. Nykyään Sinna ei sillä tavalla säpsy ja ahdistu, jos tallityöntekijällä onkin riemunkirjava paita tai joku laittaa vesiletkun päälle tamman kävellessä ohitse. Kovia ääniä naapurintyttösemme arkoo edelleen, katolta vierivä lumi lienee kamalimpia ääniä, joita Sinna keksii.Ääniherkkyyttään sekä ujouttaan lukuun ottamatta tamma on ihastuttava. Hitaasti lämpenevä, mutta tuttujen ihmisten kanssa hyvin lempeä, nätisti tervehdyksen hörisevä sydäntenmurskaaja. Vieraille ihmisille Sinna ei puhua pukahda, ei ota kontaktia, kunhan seisoo paikoillaan eikä tee mitään, ellei erikseen pyydetä. Tuttujen seurassa tamma saattaa haistella harjoja tai hoitajansa takkia, mutta kohteliaana neitokaisena Sinna ei kohni taskuja tai kokeile mitään hampaillaan. Kaikin puolin helppo, hyväkäytöksinen hevonen, jonka kanssa kaikki sujuu vaivattomasti. Klippaus ja hampaiden raspaus pitää hoitaa pumpulit korvissa (Sinnan, ei hoitohenkilökunnan), mutta se nyt on pieni vika hyvässä hevosessa. Rauhoittaminen olisi paljon suurempi harmi.

Kova käsi saa Sinnan seisahtumaan ja pyrkimään pois kuolaimen vaikutusalueelta. Puristavaa polvea, nakuttavaa kantapäätä, heikkoa tasapainoa ja oikeastaan kaikkea paitsi kovaa kättä tamma taas tuntuu sietävän ja ymmärtävän suorastaan pyhimysmäisellä tavalla. Vaikka tamma onkin kiltti ja sillä on maailman pehmeimmät, mukavimmat askellajit, ei Sinnasta olisi lasten ratsuksi. Raukkaparka tuntuu jännittävän pieniä ihmisiä selässään niin paljon, että hyvä kun uskaltaa ravata! Lähinnä ruunikko tuntuu pelkäävän, että pikkuihminen putoaa, mikä on hirvittävän suloista.Ratsastettavuudeltaan tamma on täysi kymppi; herkkä ilman liiallista ylireagointia, reipas olematta kuumuva, nöyrä ja yhteistyöhaluinen. Sinna haluaa tehdä töitä ihmisen kanssa, eivätkä pitkätkään treenipätkän tai saman asian toistaminen saa tammaa tylsistymään. Luonnostaan ryhdikäs, hienoliikkeinen ruunikko kääntää kouluradalla katseita muutenkin kuin hieman poikkeuksellisen profiilinsa vuoksi. Ihanan yritteliäs hevonen, joka etenkin tutun ratsastajan kanssa tekisi ihan mitä tahansa. Sinna on nopea oppimaan, se tuntuu nauttivan aivotyöskentelystä (niin ratsastettaessa kuin muutenkin; Sinna osaa muun muassa poimia esineitä maasta sekä kumartaa). Kaikista hyvistä askellajeista laukka on paras, ehdottomasti täyden kympin arvoinen, ja laukkatehtävistä ruunikko yleensä saakin suurimmat kehut ja kiitokset valmentajilta sekä koulutuomareilta.

Nuorena Sinna jännitti matkustamista, eikä se nykyäänkään mielellään reissaa yksin, vaikka käveleekin rampin ylös ja jää yksin koppiin/rekkaan aloittamatta hätääntynyttä huutelua tai muuta mekastusta. Tamman hermojen ja mukavuuden takia Sinnalla on aina joku rauhallinen hevoskaveri seuraneitinä.Kisapaikoilla tamman kanssa pysytellään vähän sivumpana muista. Ei tämä tietenkään potki muita, mutta vähänkään isommissa kisoissa hälyä on enemmän, mikä saa Sinnan silminnähden kiemurtelemaan epämukavuuttaan. Rauhallinen, syrjäisempi paikka tarkoittaa yleensä ylimääräistä kävelemistä kilpailualueelle ja takaisin, mutta hevosen tyytyväisyys on tärkeintä. Eikä Sinnan kanssa edes kilpailtaisi, ellei se nauttisi esiintymisestä! On jotenkin huvittavaa, miltei ironista, miten ruunikon silmät syttyvän sen päästessä verryttelyalueelta valkeiden aitojen sisälle. On vain Sinna ja ratsastajansa, kouluohjelma sekä yleisö, joka katsoo Sinnaa ja mistä kotitallin ujo naapurintyttö tuntuu saavan hirvittävän paljon voimaa ja itseluottamusta. Kovat, äkilliset äänet ovat oikeastaan ainoa asia, jotka voivat rikkoa tamman kilpailukuplan.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja ♥

Sukutaulu

i. Champion Tuulenpesän Julmahuvi
sh, vaaleanpunaruunikko, 160cm
KTK-II
ii. Julma-Jussi TK
sh, ruunikko, 159cm
KRJ-I, ERJ-III, KERJ-II, VVJ-II, YLA1
iii. Jylhä TK
sh, tummanpunaruunikko, 158cm
KTK-III, SV-I
iie. Taikakuun Aino
sh, vaaleanpunarautias, 159cm
KTK-III, SV-I
ie. Tuulenpesän Valotar
sh, ruunikko, 156cm
KRJ-I, ERJ-II, KERJ-I, VVJ-II, YLA1
iei. Uusikuu TK
sh, punaruunikko, 160cm
KTK-III, SLA-I, KRJ-I, VVJ-I, SV-II
iee. Aarniometsän Valonvälke
sh, rautias, 151cm
KTK-III, SLA-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, YLA2
e. Fiktion Sirina
sh, tummanpunaruunikko, 152cm
KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-III, VVJ-I
ei. VIR MVA Ch Tuulenpesän Kaarnikas
sh, musta, 157cm
KTK-II, KRJ-I, VVJ-I, SLA-I, YLA2
eii. Fiktion Kaarne
sh, musta, 158cm
KTK-II, SLA-I, KRJ-II, VVJ-I, YLA2
eie. Pihkaantunut Pelvoitus
sh, punarautias, 152cm
KRJ-II, SLA-II, VVJ-III, YLA2
ee. Fiktion Sirkku
sh, ruunikko, 156cm
KTK-III, VVJ-I, SV-I
eei. Fiktion Riuska
sh, punarautias, 158cm
TK-III, JL C
eee. Fiktion Silvia
sph, ruunikko, 146cm
KTK-III, VVJ-I

Isälinja: Tuulenpesän Julmahuvi - Julma-Jussi TK - Jylhä TK - Kaarnan Jyrinä - Nokikylän Joonatan - Pieni Leijonamieli (6) Emälinja: Fiktion Sirina - Fiktion Sirkku - Fiktion Silvia - Fiktion Silke - Fiktion Sinella - Sirityksen Surku (6)

KRJ-palkittuja sukulaisia

			iii i. Kaarnan Jyrinä KRJ-I
			iii e. Metsäkartanon Marilii KRJ-I
			iie ii Metsäkartanon Reemus KRJ-I 
			iie ie Koistilan Lumiriia KRJ-II 
			iie iee Lumikeiju KRL-II 
			iie eie e Muskan Tarunhohto KRJ-II 
             

Jälkeläiset

ori Haltiasalon Kuningasboa syntynyt 19.06.2020 tammasta Hymnin Kyykäärme omistajana Ketola

Kilpailumenestys porrastetuissa

Ominaispisteet: 0.79
Nopeus ja kestävyys: 0.31
Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.48
Kuuliaisuus ja luonne: 1061.53
Tahti ja irtonaisuus: 1433.98
Tarkkuus ja ketteryys: 14.29

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 6 / 5

Päiväkirja & valmennukset

Kouluvalmennus 253 sanaa, valmentajana Minni

Punaruunikko suomitamma oli jo valmiiksi verryteltynä saapuessani paikalle. Tamman ratsastaja oli minulle jo edellisiltä kerroilta tuttu, vaikka ratsu olikin uusi tuttavuus. Vaihdettuamme muutaman sanan Sirenasta sai ratsastaja kerätä ohjia tuntumalle ja pyytää tammansa ryhdikkääseen käyntiin.

Ratsukko saisi tulla tänään työskentelemään paljon kolmikaarisella kiemurauralla joten heti kun käynti oltiin vain saatu ryhdikkääksi, sai ratsastaja lähteä kääntelemään Sirenaa tehtävälle. Käynnissä ratsastaja sai pitää huolen siitä että tamma liikkui reipasta käyntiä eteenpäin. Myös taipumisesta ja asettumisesta kaarteissa tuli pitää huoli. Sirena teki nöyrästi töitä ja tamma tuntui kuuntelevan ratsastajansa apuja todella hyvin. Jossain kohtaa tehtävään lisättiin pysähdykset keskihalkaisijalle ja ravissa samassa kohdassa tuli tehdä neljän askeleen siirtymä käyntiin. Sirena teki kauniita ja napakoita siirtymisiä eikä ratsastajan tarvinnut käyttää kovinkaan näkyviä apuja siihen että sai ratsunsa siirtymään askellaljista toiseen.

Ratsukko sai tehdä näillä malleilla tehtävää molemmissa kierroksissa ennen kuin aloitettiin laukkatyöskentely. Ennen kuin ratsukko sai siirtyä kolmikaariselle myös laukassa, sai ratsastaja ottaa laukkaa koko uralla ja hakea siinä sopivaa kokoamisastetta, jossa Sirenan laukka ei kadonnut, mutta se oli myös sen verran koottua että tammaa oli helppo ohjata tehtävälle. Jossain kohtaa Sirenan laukka meinasi olla jo hieman liiankin koottua joten jouduin pyytää ratsastajaa ratsastamaan tammaa hieman eteen, jolloin liike vapautui juuri sopivasti ja suorittaminenkin helpottui.

Kolmikaarisen toimiessa laukassa myös uuteen kierrokseen sai ratsukko aloitella itsenäiset loppuverryttelyt. Loppuverkkojen aikana muistutin ratsastajaa vielä uudelleen niistä muutamasta pienestä asiasta, jotka olivat nousseet ilmi valmennuksen aikana sekä annoin muutaman neuvon ja vinkin ratsukon treeneihin kotona. Kaiken kaikkiaan Sirenan suorittamista oli ollut ilo katsella ja se vaikutti tammalta joka oli valmis tekemään töitä.