Winter v. Helmwald

kutsumanimi Vintteri rekisterinumero VH17-021-0225 // #PKK2511
rotu, sukupuoli Trakehner, ori kasvattaja Gestüt Helmwald
väri, säkäkorkeus Mustankimo, 163cm omistaja Vikla Markus VRL-14433
syntymäaika 18.10.2017 10-vuotias painotuslaji Kouluratsastus ko: Grand Prix


© Loci

© VRL-14508

© Linet, väritys JR

Vintteri on synnynnäinen esiintyjä. Se rakastaa huomiota ja ottaa siitä kyllä aina kaiken irti, jos vain suinkin mahdollista. Kisakentille ori edelleen kaipaa ja sen kanssa käydäänkin vielä kiertämässä koulukisoja siellä täällä enää vain hauskanpidon ja omistajan treenin vuoksi. Orilla on potentiaalia suurille ja vaikeille radoille, mutta tällä hetkellä orin omistaja harjoittelee rauhassa omaa osaamistaan paremmaksi Vintterin kanssa.

Kimo ei kuitenkaan ole mikään kaikkien kaveri jos tullaan liian iholle, vaikka se huomiota rakastaakin. Sanotaanko, että tietyn matkan päästä se haluaa jokaisen silmät kiinni itseensä, mutta jos toinen on tulossa liian lähelle, kannattaa varoa ettei saa kahdesta kovasta kengästä nenilleen, oli sitten hevonen tai ihminen. Ratsastajan sekä hoitajan pitääkin varoa kimon takaosaa ihan todella, ellei ole mahdollista kiertää sopivan välimatkan päästä.

Ratsuna Vintteri on reaktiivinen ja herkkä. Ori kuuntelee tarkkaavaisesti jokaista apua, painoa sekä ääntä. Haastavimmat koulukiemurat taipuvat kuin kuuma metalli ja hevosen keskittyminen on sataprosenttisesti kiinni suorituksessa. Oli kyseessä kilpailu tai treeni, kimosta saa irti vähintään 110 prosenttia. Vintteri on todella kuuliainen ratsuna varsinkin silloin kun selässä on osaava ratsastaja. Myös uutta oppivan kanssa ori tekee parhaansa ja opettaa varmasti paljon uutta ja antaa uudenlaisen käsityksen erilaisista tehtävistä sekä asekellajeista. Nimittäin Vintterin jo verkassakin reipas käynti sekä tahdikas ravi saavat usein ihastelua puoleensa. Laukka kuitenkin on usein jopa tylsä. Orin taipumus vetää kaulaa turhankin alas vie näyttävyyttä askelluksesta.

Esteitä tämän hevosen kanssa ei ole paljoa edes yritetty. Epävarmuus siitä, mitä puomi oikein keksii orin mahan ollessa sen yläpuolella, tuottaa kimolle pään vaivaa siitä, mitä hyökkäävän puomin kanssa oikein keksii. Yksittäiset esteet sekä kavaletit onnistuvat lähes vaivatta, mutta jo kahden-kolmen esteen sarja tuntuu ylitsepääsemättömältä. Päätään viskelevät silloin sekä ori että ratsastaja. Pitkäjänteisyys sekä kärsivällisyys kuitenkin usein palkitaan, mutta estekilpailuihin kimoa on turha ilmoittaa. Edes esiintymisinto ei pelasta hevosen estesuorituksia.

Herran kanssa oleminen muuten esimerkiksi maasta käsin on helppoa kuin heinän teko. Vintterillä harvoin on kiire mihinkään ja ori sipsutteleekin nätisti taluttajansa perässä. Ruohotupsujen ja muiden korsien hävittämistä onkin helppo harrastaa tallin alueella orin rauhassa mussuttaessaan vihreää. Ja ai että jos sattuu olemaan omenaa taskussa tai muuten vain omenan tuoksu käsissä. Siinä vaiheessa olet löytäny ikuisen ystävän. Ori on myös innokas ohjien pureskelija, joten sen kanssa saa olla tarkkana. Ei siis kannata jättää hevosta haahuilemaan ohjien kanssa kahdestaan.

© omistaja

I. Minstrel
trak, mkm, 164cm
II. Shernando
trak, mkm, 167cm
III. Algris
trak, rt, 166cm
IIE. Sourchamp
trak, rn, 168cm
IE. Mezarat
trak, rt, 166cm
IEI. Mister
trak, rn, 168cm
IEE. Medina
trak, rt, 164cm
E. Wanderlust
trak, trn, 160cm
EI. Nicolaus
trak, rt, 169cm
EII. Rudolf
trak, trt, 165cm
EIE. Nathalie
trak, rn, 167cm
EE. Weronika
trak, prn, 168cm
EEI. Siegmund
trak, m, 170cm
EEE. Wilhelmina
trak, rt, 162cm

1 jälkeläinen
fwb-tamma Chickchick (emä Foxtrail Canary)

II. Shernando on ruotsalaisista sukujuurista peräisin oleva komea mustankimo trakehnerori. Sen taustalla on monta laadukasta kouluhevosta ja tällainen Shernando on itsekin. Ori on luonteeltaan hiukan haastava, mutta kilparadoilla näyttävä ja taidokas ratsu. Shernando on menestynyt hevonen niin paikallisesti, kuin kansainvälisellä tasollakin. Sen ratsastaja kehuu sitä eteenpäinpyrkiväksi ja rohkeaksi kouluhevoseksi, jonka kanssa ei saa mitään ilmaiseksi, mutta jonka ratsastaminen on äärimmäisen palkitsevaa silloin kun kaikki menee hyvin. Shernando on ratsunuransa ohella toiminut siitoshevosena ja se periyttää jälkeläisilleen tasaisen varmasti hyvää suorituskykyä kouluradoille, mutta myös vähän hankalampaa luonnetta.

III. Algris oli Ruotsissa syntynyt lihaksikas rautias kouluhevosori, joka niitti mainetta ja kunniaa etenkin maajoukkuevuosinaan. Se oli pettämätön ratsu, jonka tasaisen varmaan, kauniiseen suoriutumiseen saattoi aina luottaa. Algris oli tunnettu nimenomaan siitä, että se suoriutui radasta kuin radasta hyvin – mutta harvemmin se ylsi aivan kärkipisteisiin asti. Orin tasainen menestyminen auttoi kuitenkin maajoukkuetta menestymään ja siksi se olikin aina varma valinta. Luonteeltaan Algris oli energinen ja itsevarma. Joskus sen itsevarmuus saattoi näkyä myös koppavuutena. Siitosorina Algris toimi kilpauransa päätyttyä muutaman vuoden ja ennen yhtäkkistä kuolemaansa kotilaitumellaan se ehti jättää muutaman oikein hyvän kouluhevosvarsan, joista Minstrelin isä, Shernando, on loistava esimerkki.

IIE. Sourchamp oli ”tavallinen” ruotsalainen siitostamma. Se kilpaili uransa aikana jonkin verran lähialueellaan, mutta mitään suurta menestystä ja mainetta sen kanssa ei edes tavoiteltu. Sen tärkein tehtävä oli tuottaa laadukkaita jälkeläisiä kouluratsastuskentille ja siinä se olikin aivan erinomainen tamma. Luonteeltaan Sourchamp oli lempeä, mutta energinen. Sillä oli kauniit liikkeet ja se oli ulkomuodoltaan hyvin sopusuhtainen. Sourchampin jälkeläiset perivät siltä nimenomaan sen tasapainoista luustoa ja lihaksistoa ja energisyyttä.

IE. Mezarat on alun perin Saksasta kotoisin oleva, Suomeen K. Nurmelle muuttanut rautias trakehnertamma. Mezarat kilpaili Saksan vuosinaan paljon kouluratsastuksessa ihan maailmanluokan kentillä asti. Se menestyi ihan kohtalaisesti, mutta suurin arvo tammalla lienee olleen siitoshevosena, sillä useat sen varsoista ovat menestyneet huippuhyvin. Mezarat loukkaantui 14-vuotiaana, eikä ole sen jälkeen pystynyt enää palamaan kilpakentille samaan tapaan kuin ennen – vaikka on tammaa nähty nuorempien ratsastajien kanssa helpommissa luokissa Suomessakin. Pääasiassa K. Nurmi osti tamman jalostuskäyttöön ja Suomessa tammalle onkin syntynyt pari oivaa kouluhevosvarsaa – mukaan lukien Minstrel.

IEI. Mister on jo vanhoille päivilleen ehtinyt koulumestari. Ruunikko trakehnerori sai viettää pitkän ja tapahtumarikkaan kilpauran omistajansa ja ratsastajansa Annalena Adenauerin kanssa. Ori on kuuleman mukaan edelleen erittäin luotettava ja hyväkäytöksinen ratsu ja se viettää eläkepäiviään omistajansa tallilla Pohjois-Saksassa laiduntaen, ja silloin tällöin nuorempia ratsastajia kouluttaen. Mister ehti ennen eläköitymistään toimimaan myös siitoshevosena ja sillä on lukuisia hyvin menestyneitä jälkeläisiä.

IEE. Medina oli saksalainen siitostamma, joka asui suurimman osan elämästään Adenauereiden tilalla. Se oli lauman johtajatamma ja sen varsatkin varmasti tiesivät, kuka laitumella määräsi. Toisaalta se oli lempeä, toisaalta periksiantamaton ja jäykkä. Sillä oli kuitenkin lehmän hermot ja se jaksoi paimentaa varsojaan vuodesta toiseen. Medina itse ei paljoa näyttäytynyt kilpakentillä, vaikka se kotosalla toimikin ratsuna ja oli varsin taitava. Sen varsoista on kuitenkin jäänyt paljon hyviä kouluhevosia.

EI. Nicolaus oli melko mitäänsanomattoman näköinen rautias trakehnerori, joka sen sijaan yllätti jokaisen päästessään vauhtiin kouluradoilla. Orilla oli hämmästyttävän lennokkaat ja upeat liikkeet, vaikka ulkonäkö muuten oli kovinkin tavanomainen. Ei ollut siis ihme, että tämä ori pärjäsi paljon paremmin ratsastuskilpailuissa kuin näyttelyissä. Nicolaus keräsi sijoituksia niin Saksassa kuin muuallakin Euroopassa ja periytti kapasiteettiaan myös jälkeläisilleen, joita on olemassa yhteensä 16. Ori päästettiin myöhemmin laukkaamaan vihreämmille niityille jalkavaivojen alkaessa oireilla pahasti.

EII. Rudolf oli tummanrautias ori, jonka hurjasta luonteesta liikkui tarinoita pitkin kyliä. Kuuleman mukaan Rudolf ei käynyt lainkaan kilpailuissa, sillä sitä ei onnistuttu kertaakaan lastaamaan traileriin. Niimpä ori viettikin elämänsä kotitallilla oleskellen, nauttien usein vapaapäivistä. Rudolfilla ei nimittäin uskaltaneet edes ratsastaa kuin harvat, mutta nämä ammattilaiset saivat orista näyttäviä liikkeitä irti. Jostain kumman syystä Rudolfia päätettiin kuitenkin käyttää jalostukseen ja se sai muutamia jälkeläisiä, jotka hämmästyttävää kyllä ovat pärjänneet kilpailuissa jopa korkealla tasolla.

EIE. Nathalie oli pienellä maalaistallilla koko elämänsä asunut trakehnertamma, jota omistajansa hoivasi ja helli kyltymättömällä rakkaudella. Luonteeltaan Nathalie oli oikea enkeli, kiltti ja rauhallinen, mutta kuitenkin tarpeeksi sähäkkä pärjäämään niin koulussa kuin esteilläkin. Tamma kilpaili lähinnä lähialueen seurakilpailuissa keräten mukavaa menestystä niin helpoista kuin vaativistakin luokista, ja sai muutaman varsan, jotka lähtivät jokainen taholleen ratsastuskouluihin ja yksityisratsuiksi. 167cm korkea ruunikko eli pitkän elämän ja pääsi lopulta vehreämmille laitumille 26-vuoden ikäisenä.

EE. Weronika on poikkeuksellisen kauniin ja tasaisen värin omaava punaruunikko trakehnertamma, joka herätti kilpailuissa suuresti huomiota kauniin ulkomuotonsa ansiosta. Vaikka Weronika oli myös taitava kouluratsu, oli tämä 168cm korkea hevonen suosittu jalostuksessa lähinnä ulkonäkönsä vuoksi. Siksipä Weronikan kanssa kierretyt kouluradat jäivät muutamien hyvien sijoitusten jälkeen melko vähiin ja siitoskäyttö aloitettiin jo nuorena. Tamma on saanut useita hyvin menestyneitä jälkeläisiä, kuten Winona GER ja Wanderlust.

EEI. Siegmund oli menestyksekkäästi kouluratsastuksessa kilpaillut 170cm korkea trakehnerori. Siegmundin kanssa kierrettiin pääasiassa Saksan koulukilpailuja, mutta sitäkin suuremmalla ruusukesaaliilla. Väriltään komea musta ori oli luonteeltaan rauhallinen ja nöyrä, ja sen kanssa oli helppo toimia. Ori periytti rauhallista luonnettaan myös kymmenille jälkeläisilleen, joista suuri osa on menestynyt isänsä tavoin kouluaitojen sisäpuolella. Siegmund eli pitkän elämän ja asui loppuun asti omalla siitostilallaan Saksassa, jossa se loppujen lopuksi menehtyi vanhuuden vaivoihin.

EEE. Wilhelmina oli hyvärakenteinen ja erinomaisen miellyttävä kauniin rautias hevonen, joka hurmasi kaikki erinomaisen hyvällä käytöksellään. Tamma oli tatotasoltaan melko keskiverto kouluratsu, eikä se kerännyt kovinkaan mittavia ruusukekasoja elämänsä aikana. Wilhelminan toivottiin kuitenkin periyttävän ihanaa rauhallista luonnettaan ja sopusuhtaista rakennettaan, ja sen se myös teki. Wilhelmina sai useita varsoja, joista monet ovatkin menestyneet erityisesti näyttelyissä ja kirjattu kantakirjaan hyvin pistein.Tamma lopetettiin pahan ähkyn seurauksena 29-vuotiaana.

Isän puoli © Posiikeri - Emän puoli © sonya

Kilpailutulokset
Kouluratsastuksessa 6664.13 (vt. 11) Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00 Kuuliaisuus ja luonne 2917.12
Tahti ja irtonaisuus 3747.01 Tarkkuus ja ketteryys 0.00

Näyttelytulokset
-
Laatuarvostelut
Tavoitteena KRJ-laatuarvostelu

22.12.2017 kirjoittanut Markus, omistaja (256 sanaa)
Ennen joulua mulla oli mukavasti aikaa käydä hevoskaupoilla Saksassa, ihan oman mielenkiinnon vuoksi. En mä sieltä mitään lähteny ostamaan, mut kumminkaa en päässy tyhjin käsin sieltä lähtemään, tavallaan. Helmwaldiin palautunu kasvatti Winter oli ilmotettu myyntiin ja nimi jo itessään kiehto mua. Jäinki innolla oottamaan millanen ilmestys tää hevonen olis. Hienoista vanhemmista ei ollu epäilystäkään kimon orin astellessa miehen perässä esittelykehään. Orille asetettu hintapyyntökää ei ollu kovin paha. Orilla ei oo jälkikasvua vaikka onkin ollu jalostuksessa jo jonkin aikaa.

Juttelin välittäjän kanssa kentän laidalla ja nainen kerto englanniks orin olevan edelleen yhtä energinen kuin nuorena, vaikka kaikista aktiivisin kilpailu oli jätetty jo hevosen "korkean" iän vuoksi. Mulle kaheksan vuotias on hevonen parhaas iäs. Soitin äitille kotimaahan ja puhuin sen kanssa orista. Vaikka mutsin muistisairaus oli edenny jo aika pitkälle, edellee nainen muisti mun rakkauden hevosiin ja monen vuoden takasen haaveen omasta hevosesta. Mutsi ei pitäny tätä ostosta tyhmänä, kunhan vaan ite huolehtisin kaiken.

Lähin ite 17. päivä takasin Suomeen ja seuraavalla viikolla torstaina 21.12. Kytömäen yksityistallin pihaan ajo vieras traileri mukanaan mun ensimmäinen iki oma hevonen. Mua jännitti ihan älyttömästi, vaikka olin miljoona kertaa ollu hevosten kans tekemisissä maasta ja selästä käsin. Helposti me saatiin ori ulos reissunsa päätteeks ja mä lähin viemää sitä suoraan talliin. Ruskan talli piti sisällään enemmän kylmäverisiä ja raskaita puokkeja. Ykskään ei ollu niin siro ja osaava ku Winter. Seuraavat taitajat varmaan löytys Auburnista, Kallan kylästä ihan naapurissa. Purin kuljetussuojat ja muut härpäkkeet hevoselta ja päästin sen karsinaan päiväheinien pariin. Ekan päivän kimo sais viettää sisällä, huomenna päästäs tutustuu Suomen "talviseen" ulkoilmaan.



Varusteista kiitos Equestrian PRO:lle

materiaali © vrl-14433
ellei toisin mainita
virtuaalihevonen
tausta © Lagarde Philippe (CC BY-NC-SA 2.0)