Menninkäisen Mielitietty

Kuvista kiitos kuvaaja ei halua nimeään mainittavan!

Perustiedot

Virallinen nimi:	Menninkäisen Mielitietty, "Minski"	Syntynyt:	21.02.2016 nyt 8v
Rekisterinumero:	VH16-018-0705	Rotu & sukupuoli:	Suomenhevostamma
Säkäkorkeus:	155cm	Väritys:	Tummanpunarautias
Kasvattaja:	Susiraja	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Kenttäratsastus	Koulutustaso:	CIC1

• (R) KTK-II 07/2016 pistein 71

• KERJ-I 25.02.2021 pistein 106

• SLA-I 20.03.2021 pistein 102

• Champion myönnetty 04.02.2021

Lauhkean lempeistä, syötävän suloisista, seurallisista ja sympaattisista aineksista tehty Minski on juuri niin suloinen ja ihana kuin sen suvun perusteella voi olettaa. (Ja väittävät vielä, että meiltä lähtee maailmalle pääosin reikäpäitä!) Silkkiturpainen menninkäinen on rauhallinen, ystävällinen ja seurallinen hevonen, joka rakastaa kaikkia ja kaikkia.

Sellaisena pikkumenninkäisenä Minskiä vähän jännittivät pulputtavat lattiakaivot, klippauskoneet ja ensimmäinen kengitys. Kaikki arastelu loppui kuitenkin kertaheitolla tamman käännyttyä kolmivuotiaaksi. Olihan neidillä toki jo ikää ja kokemusta perushommista, mutta kuten sanottua, kaikki arastelu loppui siihen, ja nykyisellään Minski ei tunnu jännittävän tai edes ihmettelevän mitään. Se on täydellisen zen, Muumien Piisamirotan tyyliin jaa, vaikka naapurin kesälampaat karkaisivat rynnäten pakomatkallaan suoraan Minskin tarhaan. Tamma lähinnä ottaa kontaktia, varoen ja kohteliaasti – Minski on kuin pikkulapsi, joka haluaa silittää jokaista eläintä sammakosta naapurin koiraan ja Avaran Luonnon leijoniin. Minski tuleekin satumaisen hyvin toimeen niin muiden hevosten kuin muidenkin eläinten, ja ihmisten kanssa.
Sivuraiteet sikseen. Minski on käsiteltävyydeltään täysi kymppi, fiksu ja tasainen kaveri, jonka kanssa kaikki on helppoa. Tamma ei ihmettele uutta loimea sen enempää kuin kuljetussuojiakaan, kaiken pesemisestä kavioiden vuoluun ja niin edelleen saa tehdä rauhassa, talutettaessa raudikko kulkee nätisti mukana rynnimättä porteilla tai yrittämättä kiskoa itseään vapaaksi syömään voikukkia tai muuta etäisesti vihreää. Lastaus- ja purkutilanteissa sama esimerkillinen helppous jatkuu, eikä kuljetuksen aikanaan tarvitse jännittää, potkiiko Minski seinät päreiksi tai kuopiiko tamma kumimaton säpäleiksi. Ei potki, ei kuovi, ei tee muutenkaan pahojaan.

Tylsää ja ennalta-arvattavaa tai ei, ylistyslaulu jatkuu Minskin ratsastettavuuden kohdalla. Ymmärtäväinen, anteeksiantavainen, rauhallinen opettelukaveri kokemattomille ja aroille ratsastajille, sopivan reipas, tekevä, edelleen anteeksiantavainen ”jatkokurssilaisille”, osaavampien kanssa helposti herkistettävä, rauhallisuudestaan huolimatta ”tulta ja tappuraa”, niitä hevosia, jotka eivät anna maitohappojen häiritä menoa ennen kuin ratsastaja kehuu, antaa luvan levätä.
Minskillä on kolme erinomaista askellajia (erityisesti tamman käynti on upea!), hyvä tasapaino ja ryhti. Tamma ei yritä jallittaa ratsastajaa kantamaan päätään tai ”jätä takaosaansa talliin”, vaan tamma työskentelee suorastaan naurettavan hyvin koko kropallaan myös osaamattomamman ratsastajan kanssa. Kaikesta näkee, kuinka Minski nauttii työnteosta, oli se sitten maastolenkki, koulutreeni tai hyppäämistä. Sileätyöskentelyssä raudikko on sellainen tappavan tasainen kaveri, ei se sykähdyttävin esiintyjä, mutta tasainen, tarkka ja pehmeä. Esteillä Minski on heti näyttävämpi (sääli, ettei se näyttävyys tuo ratoihin mitään lisäarvoa vaikkapa aikavähennyksen muodossa!), tamman silmät ihan loistavat. Rata- tai maastoeste, pikkuinen ristikko tai haastava porrastettu mäki, Minski on se rohkea, rehellinen, tarkka ja älykäs ratsu, joka kuuntelee ratsastajaansa korjaillen virheitä hyvin, muttei kuitenkaan lähde sooloilemaan. Sillä Minski on tiimipeluri loppuun asti. Tamma on tarkka jaloistaan ja nostaa ne nopeasti, käännöksissään ketterä eikä niiden lähestymistenkään kanssa ole niin justiinsa, kyllä Minski hyppää ja yleensä puhtaasti. Sellainen vähän hurjapäisen rohkean ratsastajan täydellinen show off -ratsu. Ja samassa paketissa se aran hyppääjän luottohevonen, jonka selässä esteet eivät näytä tai tunnu niin pelottavilta kuin miltä ne ennen selkään nousua tuntuivat.

Minskistä on ihana tutkailla uusia paikkoja, tutustua uusiin hevosiin ja ihmisiin, tallikissoihin, koiriin, postilaatikoihin, kentän koristekukkasiin.. Vaikka tamma onkin äärettömän utelias, se muistaa käytöstapansa ja käsittelijänsä eikä haahuile kuurona ympäriinsä (vaikka ehkä vähän haluaisikin). Esiintyminen ei koskaan ole jännittänyt Minskiä, tamma vallan pitää siitä, niin näyttelykehissä poseeraamisesta kuin ratsastuskilpailuista. Ja voin vaikka vannoa, että ruusuke suitsissaan Minski ihan hymyilee ja poseeraa! Tamma tasan tarkkaan tietää, milloin se (ratsastajineen) on pärjännyt, ja on niin hirvittävän ylpeä ja onnellinen jokaisesta kehusta ja poskea kutittelevasta ruusukenauhasta.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja ♥

Sukutaulu

i. Pihkaantunut Pelvoitus sh, vaaleanpunarautias, 155cm SLA-I, KERJ-II, YLA3	ii. Pieni Pelvoitus sh, vaaleanrautias, 166cm SLA-I, KERJ-I, JL C	iii. Pikkuinen Pelästys sh, kulorautias, 153cm
		iie. Tullee Sotkua sh, rautiaankimo, 160cm YLA3
	ie. Leskenlempi sh, punaruunikko, 152cm SLA-I, KERJ-II, KRJ-II	iei. Lemmentyö sh, vaaleanrautias, 153cm
		iee. Sulhonsurma sh, rautias, 152cm
e. Kierontuma sh, punarautias, 156cm KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I	ei. Murha-Kustaa sh, tummanpunaruunikko, 156cm KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I	eii. Murha-Kalervo sh, tummanruunikko, 158cm
		eie. Murha-Ralli sh, punarautias, 155cm
	ee. Kieroililja sh, tummanpunarautias, 157cm KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I	eei. Tappohauska sph, vaaleanrautias, 153cm
		eee. Myrkynnielijä sh, rautias, 152cm

Isälinja: Pihkaantunut Pelvoitus - Pieni Pelvoitus (2)

Emälinja: Kierontuma - Kieroililja (2)

Jälkeläiset

ori Väjen Kotitontun Kahavikaveri

10.04.2020

orista Kahvipannupetos

jäi kotiin ♥

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 2238.18
nopeus: 521.89
kestävyys: 521.89
hyppykapasiteetti: 597.2
rohkeus: 597.2

Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 5 / 4

VSR KERJ-Cup sijoituksia 2

30.09.2020, CIC1, kutsu, 2/34
31.10.2020, CIC1, kutsu, 4/17

Päiväkirja & valmennukset

Maastoestevalmennus, valmensi Lissu T., 323 sanaa

”Erittäin hyvä laukka ja lähestyminen, eikä hypyssäkään mitään vikaa. Eiköhän verryttely ollut tässä, ruvetaan tekemään ihan tosissaan töitä. Aloitetaan tuolla isommalla rengasesteellä, se on simppeli este, sopivaa jatkoa verryttelylle. Rengasesteeltä linja verryttelyn pikkutukille.” Katariinaa ja Minskiä on ilo katsoa. Entisestä troo kouluratsastajasta on kuoriutunut varsin pätevä kenttäratsastaja. Minskikin on kokenut kenttätamma, joten enemmän tämä on taitojen ylläpitoa ja laatuarvostelupreppiä kuin mitään muuta. Ohjattua rutiinitreeniä.
Katariina ohjaa Minskin hyvätahtisessa laukassa rengasesteelle. Ponnistus tapahtuu mistä kuuluukin, on keskellä estettä eikä reunassa suuntalippua hipomassa, Katariina on hypyssä mukana, antaa tammalle tilaa käyttää kaulaansa, laskeutuminen on tasainen ja matka jatkuu samalla laukalla kuin alkoikin. Loivan linjan sijaan vertynyt ratsukko tekee vähän tiukemman tien matalalle verryttelytukille ylittäen senkin kevyesti.

Alueelle on aikaisemmin siirretty useita esteitä tavallisilta paikoiltaan, jotta treeni onnistuu ilman paikkasiirtymiä ja saamme useamman tyyppisiä esteitä mukaan. Suosikkejani ovat kolme taloksi sekä tallirakennuksiksi maalattua tarkkuusestettä, jotka on aseteltu samalle vinolinjalle. Loistava tekniikkatreeni! Ennen vinolinjaa ratsukko kuitenkin ottaa hyppyjä yksittäisillä esteillä sekä pieninä radan tynkinä, joissa linjat ovat suoria tai loivia kaaria luotisuoran vinolinjan sijaan.
”Ihana nähdä, miten hyvin te pelaatte yhteen! Jokunen aika rohkea linja, mutta varman ja hallitun näköistä menoa, vielä ei valmentajaa pelota. Seuraavaksi se vinolinja, ja eiköhän sitten ala olla päivän hypyt paketissa. Teistä kyllä näkee, että jokunen yhteinen kilometri on takana.” Leveä hymy huulillaan Katariina taputtaa Minskiä, nostaa taas laukan ja lähtee vinolinjalle. Hypyt osuvat keskelle esteitä, linja on varma eikä kumpikaan näytä epäröivän. Pyydän vielä toisen suorituskerran, joka on yhtä tasaisen hyvä kuin ensimmäinenkin.

”Tarkat, huolelliset linjat olivat ehdottomasti päivän parasta antia”, juttelen Katariinalle naisen tehdessä loppuraviharjoituksia Minskin kanssa. Tamma ravaa rentona, edelleen koko kropallaan liikkuen, tyytyväisen oloisena ja näköisenä.
”Kuten jo sanoin, on ihana nähdä miten, yhteistyönne sujuu. Luotatte toinen toisiinne, osaatte nämä hommat, ja vaikka teetkin välillä rohkeampi reitti- ja lähestymisvalintoja et laita Minskiä liian vaikeaan, saati epäreiluun paikkaan. Oletko nyt ihan varma, ettei sulla ole jotain salattua kenttäratsastusmenneisyyttä?”
”Mm, kolme nimenvaihdosta ja kansallisuutta sitten.”
”Senkin agentti ja liero, tiesin!”

Aino Kurkisen kouluvalmennus, 508 sanaa

Seuraan Katariinan ja Minskin työskentelyä, avotaivutusta vasemmalle. Ravi on tahdikasta, taivutus sekä poikitus juuri mitä pitää, eivät liioiteltuja tai vajaiksi jääviä. Kokoaminen on onnistunut hyvin, ratsukon suoritus on tasapainoinen ja sujuva, Minski kantaa itsensä hienosti toimien sulassa sovussa pehmein, täsmällisin avuin työskentelevän Katariinan kanssa.
"Erinomainen avotaivutus, hymystä päätellen tiedät itsekin sen menneen nappiin. Seuraavaksi avotaivutus oikealle, otetaan sitten siirtymisiä lävistäjällä. Kyllä, taas."

Avotaivutus meni kerrasta yhtä erinomaisesti kuin edellinenkin, joten siirryimme suoraan siirtymisiin, joita kuulemma teetän enemmän kuin kukaan muu.
"Aloitetaan keskikäynnillä, siirtyminen koottuun raviin ja takaisin keskikäyntiin. Kolmasosa lävistäjää per askellaji. Mitä koulutuomari arvioikaan siirtymisissä?"
"Siirtymän sujuvuutta ja tasapainoa. Takaosan työskentelyä, suoruutta."
"Kyllä, muun muassa, erinomaista. Noniin, irtonaiset lavat ja jäntevä selkä keskikäynnissä -"
"Kuulostat aivan aerobic-ohjaajalta."
"..voi sentään. Apua." Katariina hymyilee tietäväisesti ehtien aloittaa lävistäjän ennen kuin tokenen hämmennyksestäni. Keskikäynti on mitä haluankin nähdä, irtonaista ja jäntevää, tahdikasta. Minski siirtyy koottuun raviin sulavasti ja pehmeästi, Katariinan ohjastuntuma on vakaa, hän saa ratsunsa liikkumaan hyvin helpon ja vaivattoman näköisesti pienin avuin. Yhteen hitsautunut ratsukko. Kuten odottaa saattaa, näin kokeneen ratsastajan ja ratsukon koottu ravi on rehellistä, hyvin esitettyä koottua ravia, eikä vain hidastetulla tempolla esitettyä niin sanottua koottua ravia. Siirtyminen ravista takaisin keskikäyntiin sujuu yhtä pehmeästi kuin ensimmäinenkin siirtymä, Katariina valmistelee siirtymät huolella Minskin vastatessa yhtä huolellisesti saamiinsa apuihin.
"Toinen samanlainen heti seuraavasta kulmasta, erinomaista työtä. Teet minusta vielä työttömän tai vähintäänkin liikenteenohjaajan!"

Seuraavat lävistäjät ovat koottu ravi - keskiravi - koottu ravi -siirtymiä, jotka Katariina ja Minski esittävät samalla varmalla osaamisella kuin ensimmäisetkin siirtymät. Teetän vielä muutamia puolivoltteja keskikäynnissä, ennen kuin ratsukko saa hetken kävellä pitkin ohjin. Samalla kävelen Katariinan vierellä, juttelemme Minskin kilpailu-urasta, Katariinan omasta kilpailu-urasta, miten hän on vähän vahingossa muuttunut kouluratsastajasta kenttäratsastajaksi. Minski kävelee pitkin, rennoin askelin näyttäen niin levolliselta ja tyytyväiseltä kuin hyvin pidetty, rakastettu hevonen vain voi.
Välikäyntien jälkeen ratsukko saa hetken tehdä käynnissä ja ravissa voltteja, ympyröitä ja täyskaartoja. Asetus, taivutus ja suoritus toisensa perään. Minski kuuntelee tarkkaavaisesti, ja seuraan ihastellen, miten hyvin hevonen liikkuu koko kropallaan. Katariina on taitava.
"Laukkatehtävänä --"
"Pari siirtymää lisää?"
"Älä mollaa siirtymisiä, ne ovat erinomainen tehtävä! Ota ensin harjoituslaukkaa, ihan myötälaukkaa, sitten vastalaukkaa uran sisäpuolella. Kun olette valmiit, ratsasta kaksikaarinen kiemuraura. Ensimmäinen kaari myötälaukassa, toinen vastalaukassa. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa."

Niin myötä- kuin vastalaukassa Minski kantaa itsensä hyvin, tasapaino säilyy, takaosa työntää hyvin. Katariinan istunta on yhtä korrekti kuin aina, pientä säätöä siellä täällä, mutta kenellä ei olisi? Tänään olemme puhuneet erityisesti hartioiden rentoudesta, ja miten selkää jumpataan vähemmän jäykäksi. Painin itse samojen ongelmien kanssa, joten keskustelu kävi ihan vertaistuesta.
Katariinan ja Minskin aloittaessa kaksikaaritehtävän kiinnitän huomiota kaarten kokoon, suunnanmuutoksen sujuvuuteen, oikeaoppiseen asetukseen ja taivutukseen.. Kaikkeen, mihin tuomaroidessanikin kiinnittäisin huomioni. Tamman laukka on hyvää, tasaista, kokoamisessa tai tasapainossa ei ole sanomista. Ensimmäisellä kerralla ensimmäinen kaari lipsahtaa melko laajaksi mikä luonnollisesti kutistaa toista kaarta. Suunnanmuutos on kuitenkin sujuva, Katariina valmisteli sen hyvin eikä Minski haparoinut. Toisella kerralla kaaret ovat tasaisemman kokoiset, kolmannella kerralla kaaret ovat aika lailla symmetriset.

"Oikea kierros oli teille selkeästi parempi kaaritehtävässä", juttelen loppuverryttelevälle Katariinalle. Minski venyttää kaulaansa alemmas, koko kroppaansa, ravaa rentona pitkällä askeleella. Katariina hymyilee, kumartuu taputtamaan tammansa kaulaa. Tyytyväistä ratsukkoa on aina ilo katsella.