Haltiasalon Apollon

Kuvista kiitos Tilli & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥

Perustiedot

Virallinen nimi:	Haltiasalon Apollon, "Pöllö"	Syntynyt:	20.07.2020 4v 19.11.2020
Rekisterinumero:	VH20-018-0633	Rotu & sukupuoli:	Suomenhevosori
Säkäkorkeus:	155cm	Väritys:	Vaaleanrautias
Kasvattaja:	Haltiasalo	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Työajo & kouluratsastus	Koulutustaso:	Helppo A, noviisi

• tähdätään SV-tilaisuuteen

• tähdätään KV-tilaisuuteen

• (T) KTK-II 30.11.2020 pistein 72

Pöllöstä ei voinut odottaa muuta kuin tervejärkistä hevosta. Ja semmoinenhan siitä tuli, jalat maassa oleva hevostapaus, jolla on hyvä, rauhallinen yleisluonne. Mutta samaan aikaan se on myös vähän särmikkäämpi kuin vanhempansa; siinä on perisuomalaisia piirteitä, maalaisjunttiutta ja pientä mittailua, jota se harrastaa silloin tällöin hyvistä ja välillä vähän vähemmän hyvistä syistään.

Pöllö on yleisesti ottaen siis hyvinkin helppo hevonen; arjessa se oikeastaan käyttäytyy ihan moitteetta toimien just eikä melkein kuin ajatus. Kaavoihinsa kangistunut raudikko odottaa portilla päiväheinien jakoaikaan, kävelee esimerkillisesti narussa ja nököttää kiltisti paikoillaan juuri siinä, minne sen sattuu jättämään. Suuremmin se ei ole herraikään kapinoinut vanhoja tuttuja askareita vastaan varsinkaan tuttujen hoitajien kanssa kuin kevät- ja kesäkiimoihin, mutta toisinaan tuoreimpien tallikäsien kohdalla se harrastaa isänsä poikana pientä henkselien paukuttelua kokeillakseen, josko hoitajaa voisikin viedä kuin märkää lapasta, johon annetaan ohjeeksi napakasti kieltäminen. Kisahevos-Pöllö ei eroa juuri Koti-Pöllöstä, lastaukset ja kuljetukset sujuu esimerkillisesti ja kisapaikalla ori ehkä jaksaa seurata ympäristöään hitusen kiinnostuneemman oloisena, mutta samat vanhat sävelet pätevät kisatilanteissa kuin arjessakin.

Pöllön tunnin kulku on jotakuinkin aina hyvin vakio; alku tarvotaan tervassa ja vähän tuskaillaan, mutta tuupataan väsymättömästi eteenpäin, jotta päästään tekemisen makuun. Ja oikeastaan, heti kun Pöllö näkee, ettei sen tahtoon olla taipumassa, herää orissa se perisuomalainen työnarkomaani, joka painaa sitten kun kerta kysytään, ja vieläpä koko ajan tunnin mittaan suoritusta parantaen.

Pöllö on oikein näppärä koulupeli, jos ja kun se pääsee siis vauhtiin. Liikkeiltään sitä ei voi mennä kehumaan erityisen pontevaksi tai näyttäväksi, varmaan ottaisi semmoiset hifistelyt ori itse loukkauksena, mutta on sillä ainakin hyvin väsymätön moottori ja eteenpäinpyrkimys yhdistettynä pitkään askelmittaan, joten ei liinakkoa turhaan sileän ratsuksi tituleerata. Pöllö toimii vähillä avuilla ja reagoi vähintäänkin nopeasti, joten ne luettakoot vielä sen puolesta.

Ennen kaikkea Pöllössä on työhevosverta. Semmoista, joka periksiantamattomasti tarpoi metrisiä hankia tukkimetsissä kyljet märkänä. Ihan niin raadollistahan työajo ei enää ole, mutta Pöllön asenne on kyllä ihan kohdillaan lajiin, ja joskus se on vähän turhan jäärä jatkamaan eteenpäin maaliviivankin jo tultua, eli eteenpäinpyrkimystä löytyy. Työajossa Pöllö on selvästi ihan elementissään ja pääsee purkamaan sitä ominta itseään.

Luonteen on kirjoittanut VRL-14618

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Fiktion Arktos sh, vaaleanrautias, 158cm KTK-II, SV-II, TYH kynnon kesämestari 2018	ii. VIR MVA Ch Fiktion Atlas sh, vaaleanrautias, 157cm KTK-III, VVJ-II, SV-II, TYH käyttöajon & kynnön talvimestari 2018	iii. Ionin Apilas sh, rautias, 158cm KTK-III, TYH-II, VSR Jl C
		iie. Champion Fiktion Sirkitta sh, tummanpunarautias, 160cm KTK-II, VVJ-I, SV-I
	ie. Kuvitella KAS sh, punarautias, 160cm KTK-III, VVJ-II, SV-I, TYH juoksukokeen talvimestari 2017	iei. Joopajoo K sh, punarautias, 161cm KTK-III, TYH juoksukokeen syysmestari 2016
		iee. Häilyvä sh, rautias, 155cm
e. Mörkövaaran Halina sh, vaaleanrautias, 156cm KTK-I	ei. Mörkövaaran Tervaomena sh, punarautias, 152cm KTK-II, SLA-I*, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I	eii. Kuuralehdon Oliver sh, musta, 155cm KTK-I, SLA-II, KRJ-II, ERJ-III, KERJ-III, VVJ-III
		eie. Vähäpellon Tervaliina sh, rautias, 154cm KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
	ee. Mörkövaaran Halipupu sh, vaaleanrautias, 152cm KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I	eei. Tuiskulan Mortti sph, punarautias, 146cm SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
		eee. Moon Suklaahippu sh, rautiaankimo, 153cm KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I

Isälinja: Fiktion Arktos - Fiktion Atlas - Ionin Apilas - Raalan Patruuna (4)

Emälinja: Mörkövaaran Halina - Mörkövaaran Halipupu - Moon Suklaahippu - Suklaasuukko (4)

KRJ-palkitut sukulaiset

eie i. Tervanokka KRJ-I
eee i. Kauhumäen Täysosuma KRJ-I

Jälkeläiset

o. Varsan nimi

00.00.2013

e/i. Vanhemman nimi

Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 1829.39
kuuliaisuus ja luonne: 778.82
tahti ja irtonaisuus: 1050.57

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 5 / 4

TYH alaiset kilpailut

Päiväkirja & valmennukset

Kouluvalmennus 418 sanaa, valmentajana VRL-14618

Katariina jatkoi perjantaita laittamalla Halinan takaisin levolle ja kahvihuoneeseen kipittäessäni lupasi näyttää seuraavaksi tamman poikaa, ja vaaleanpunaisessa pilvessäni ryystin puolikylmäksi läträtyn maitokahvin intoa puhkuen. Mikäli ori olisi tullut yhtään emäänsä, ei siinä olisi varsinaisesti edes sen suurempaa puuttumista, ja saisin vaan nautiskella kansallisaarrekauneudesta. Sanokaa minun sanoneen, että sen parempaa ajanvietettä ei voi suomenhevosnainen keksiä.

Ehdin kentälle ennen Katariinaa Pöllöineen, joten ehdin kääntyä estekaluston puoleen. Orin nuoresta iästä johtuen ei tällä erää oltu sen suuremmin varsinaisesti valmentamassa, lähinnä vahvistamassa ratsuoppeja ja semmoisia, joten olin päätynyt järjestämään puomisarjoja pariin uralle ratsukon tehtäviksi. Halusimme kumpikin haltiasalolaisen kanssa kehittää lähinnä ratsukon yhteistyötä ja vanhat kunnon puomikikat olivat selvästi myös omistajattaren mieleen naisen ratsastaessa suoraan kentälle leveän hymyn kera. Pöllön aloitusta voisi kuvailla entiselämyksenä, niin tahmeasti sekin lähti suku-uskollisena liikkeelle, mutta tomeran tuuppimisen tuloksena rautias lähti vertymään hiljalleen parempaan muotoon ja tahtiin. Lyhyemmäksi varatun ajan puitteissa lähdimmekin heti työstämään tehtäviä Katariinan tuumatessa orin olevan sopivan hereillä.

Pöllö oli tosiaan suht vastikään aloittanut ratsukoulutuksen, joten ihan älyttömiä ei odotettu; sovimme jo alkutekijöissä, että tehdään sitä, mistä ori tykkää ja sopivassa määrin, että valmennuksesta jää mukavan positiivinen maku käteen. Ratsukko lähti ensin kolmen puomin sarjalle rauhallisessa käynnissä, ja ohjeistin Katariinaa pysähtymään, mikäli nuori raudikko niin tahtoisi. Ennakoidusti Pöllö katsoikin kieroon värikkäitä puunrunkoja, lähinnä onneksi uteliaana, ja höristelyiden sekä tarkan nuuhkittelun jälkeen ori totesi tielle eksyneet kalikat harmittomiksi. Katariina jatkoikin sitten pyytämättä jo puomien ylitse. Pöllön kolauteltua runkoihin, lähinnä varmaan kokeillen, josko niiden päältäkin pystyisi kulkemaan, ohjasin kaksikon ympäri ja takaisin käyntiosuuden alkuun. Pyysin ripeämpää käyntiä toistolle ja tällä erää liinakko kulki kerrasta viisaantuneena puomeja koputtelematta, joten pääsimme jatkamaan rataa. Seuraavaksi vuorossa oli kuuden puomin sarja; kolme ensin ravissa, ja välin kautta vaihto takaisin käyntiin. Hyvin eskarisettiä, mutta niin oli hevonenkin. Katariina nosti tottuneesti ja rauhallisesti orin vielä hyvin raakaan raviin, joka varmasti paranisi vielä iän tullessa parempaan muotoon sekä tahtiin. Puomeilla haimme lähinnä hyvää rytmiä ja parempaa nostoa orin jalkoihin, jota saimme, vähän kompuroiden vielä ensimmäisellä kerralla, mutta uudelleen kierrettynä Pöllö selvästi taasen pääsi parempaan ymmärrykseen puomien sijainnista, ja parannus oli huima verrattuna ensimmäiseen ylitykseen. Kolmannen kerran otin ratsukon toistamaan vielä varmuudeksi, ja tyytyväisesti myhäillen ohjasin kaksikon viimeiselle osuudelle; puomi - korotettu - puomi -sarjalle, jossa haettiin taasen vähän rohkeampaa irtiottamista maasta. Toistimme tämänkin osuuden muutaman kerran Pöllön rohkaistuessa aina seuraavaan kertaan, joten vielä tehtävän päätteeksi laitoin ratsukon kiertämään koko radan nyt yhtenäisenä settinä. Pöllö, joka oli päässyt hyvään tahtiin, työskenteli ihan hyvin yhteen Katariinan kanssa ja eteni itsenäisesti tottunein elkein kolinattoman uran, jonka jälkeen pääsimme päättämään tämänkertaisen orin osalta; Pöllö tosin olisi jatkanut mielellään jumppasarjaa uudelleen.