Jaarlinharppu
Perustiedot
Virallinen nimi: | Jaarlinharppu, "Junnu" | Syntynyt: | 10.11.2020 3v 10.01.2021 |
Rekisterinumero: | VH20-018-0996 | Rotu & sukupuoli: | Suomenhevosori |
Säkäkorkeus: | 168cm | Väritys: | Tummanpunarautias |
Kasvattaja: | Teilikorpi | Omistaja: | Haltiasalo, VRL-13283 |
Painotuslaji: | Kenttäratsastus | Koulutustaso: | CIC1 |
• kantakirjakelpoinen |
Joskus sitä näkee, tai ainakin kuvittelee näkevänsä, lampun syttyvän jonkun pään päällä ajatuksen merkiksi. Junnun kohdalla tätä tapahtuu jos ei nyt päivittäin, niin viikoittain. Ei tämä tyhmä hevonen ole, vähän ajattelematon vain. Sellainen, joka tekee ensin miettien vasta jälkikäteen – jos silloinkaan. Onneksi tämä on kiltti, hyväluontoinen noin muutenkin, sekä älyttömän yhteistyöhaluinen. Mutta on tämän kanssa oltu helisemässä, kun nuorena Junnu teloi itsensä melkein kaikin mahdollisin tavoin silkkaa ajattelemattomuuttaan. Sen sijaan ratsutusvaihe oli sellainen klassisen musiikin tahdittama satu, ettei tosikaan; ori otti kaiken vastaan avoimin mielin, kuunteli, ymmärsi. Mutta heti, kun joku ei toimi Junnun aivoina, se.. lakkaa ajattelemasta.
Uteliaisuus yhdistettynä ajattelemattomuuteen takasi monet kommellukset ja tapaturmat. Junnu ei esimerkiksi ymmärtänyt varoa naapurin tosissaan sähisevää kissaa ennen kuin sai kynsistä kunnolla turvalleen (niitä haavoja olikin ”hauska” hoitaa, kun Junnu arasteli toista viikkoa turpaansa). Ori on myös juuri se aidoista ulos rymynnyt, ojaan pudonnut hevonen, jonka pelastusoperaatiosta on kirjoiteltu iltalehtiä myöten. Onneksi orille ei käynyt mitään, vaan siitäkin episodista selvittiin säikähdyksellä!
Paikkaaminen on kuitenkin sujunut, Junnu kun on hyvin herrasmiesmäinen, säyseä hevonen. Hyvä käsitellä, helppo kouluttaa. Junnu hoksaa asiat todella nopeasti, kun sen saa käyttämään päätänsä. Nätisti paikallaan seisominen ei toki paljoa aivokapasiteettia vaadi, mutta kuitenkin.
Kaikesta tutkimusmatkailuhalustaan huolimatta Junnu ei yritä omille teilleen, kun sitä talutetaan; se ymmärtää olevansa kiinni ja työtilanteessa, kävelemässä ihmisen osoittamaan paikkaan. Ei silloin tungeta turpaansa ohdakkeisiin, vaikka ne olisivat lähistöllä houkuttelemassa! Tammoille raudikko vähän hörisee, muttei ala sen enempää huutelemaan. Muiden orien kanssa Junnu tulee äärettömän hyvin juttuun, se koettaa kaverustua niiden pahimpien öykkäreidenkin kanssa.
Junnulla oli rahkeita moneen lajiin. Sen kanssa päätettiin kuitenkin keskittyä pelkästään kenttäratsastukseen. CIC1-tasolle yltänyt ori oli todella miellyttävä, helppo ratsuttaa, eikä tämä miellyttävyys ole kadonnut mihinkään. Junnu on se energinen, reipas, miellyttämisenhaluinen ja rohkea hevonen, jollaisen selkään kuka tahansa ratsastuksesta innostunut haluaa. Raudikko tekee paljon ratsastajansa eteen olematta kuitenkaan mikään automaatti (sellainen katsokaas vaatii vähän enemmän omaa ajattelua, kuin mihin tämä kaveri on valmis sitoutumaan). Kun orille kertoo, mitä tehdään ja missä järjestyksessä, Junnu varmasti tekee.
Parhaimmillaan ori taitaa olla koulukokeessa. Sillä on mielettömät liikkeet ja kokoamiskyky, suorittaminen on helpon ja vaivattoman näköistä. Asiat tapahtuvat täsmälleen milloin pitääkin, eikä Junnu koeta luistella siitä, mistä aita on matalin. Eikä tällä edes ole mitään heikkoa askellajia tai kouluradan liikettä, joka vaatisi erityistä tukea.
Hypätessä Junnulla sen sijaan on vähän avun tarvetta. Hyppytekniikka on hyvä, siinä ei ole moittimista, eikä tämä pelkää minkään tyyppisiä rata- tai maastoesteitä. Junnulla vain on niin iso laukka sekä hyppy, että välillä etenkin sarjaesteet tekevät vähän tiukkaa. Ne vaativatkin ratsastajalta pelisilmää. Sen sijaan kaiken maailman yksittäiset pituusesteet, joissa joku toinen voisi ottaa puomin, sujuvat Junnulta niin helpon näköisesti, että vaatimattomampi sielu saattaisi hävetä. Mutta kaikki vähänkään tiiviimmät estevälit sekä oikein kapeiksi rakennetut radat tekevät Junnulle tiukkaa. Se kyllä kääntyy vaikka kolikon päällä, jos niikseen tulee, mutta on ehdottomasti parhaimmillaan saadessaan enemmän tilaa ja aikaa niin käännöksiin kuin lähestymisiin.
Eikä matkustaminen tai kilpaileminenkaan saa ketään raapimaan päätänsä. No, kertaalleen Junnu on, silloin nuorempana, yrittänyt kivuta etupuomin ylitse siinä onneksi onnistumatta. Sen episodin jälkeen Junnu on matkustanut täydellisen siivosti heiniinsä keskittyen.
Tämä hevonen rakastaa poseeraamista, se on näyttelyissä yleisön ja kameran lemmikki. Ja onhan tämä komea hevonen muutenkin, karisma vain lisää Junnun katseenkääntävyyttä. Kaikki uusi on totta kai kiinnostavaa, mutta silti Junnu malttaa keskittyä suoritukseen ja antamaan itsestään päivän parhaan suorituksen.
Ja kun tämän jättää yksinään tarhaansa, mokoma kääntää aivonsa off-asentoon tehden saman tien jotain satumaisen typerää ihan vain siksi, ettei kukaan toimi järjen äänenä. Korkeintaan kokemus, joka sekin vaatii typerien asioiden kokeilemista. Miten hevonen voikin olla ihmisen kanssa niin fiksu, ja yksin jäädessään ihan totaalisen huolettoman ajattelematon.. no, hölmö. Ei tyhmä, koska sitä Junnu ei ole. Älyllisesti veltto?
Luonteen on kirjoittanut Lissu T. ♥
Sukutaulu
i. Jarl sh, tummanpunarautias, 168cm KTK-II |
ii. Jaarli sh, tummanpunarautias, 167cm |
iii. Jätkänreissu sh, punarautias, 161cm |
iie. Wilma Wiileä sh, rautias, 166cm |
||
ie. Malena sh, vaaleanrautias, 165cm |
iei. K.K. Hassu Heppu sh, vaaleanpunarautias, 160cm |
|
iee. Maleksia sh, tummanrautias, 153cm |
||
e. Suvikannel sh, punarautias, 155cm KTK-II |
ei. Kannelmurha sh, tummanpunarautias, 160cm |
eii. Kunniamurha sh, punarautias, 161cm |
eie. Onnikannel sh, punaruunikko, 152cm |
||
ee. Juhannustaika sh, rautiaankimo, 155cm |
eei. Juhannusvihma sh, rautiaankimo, 154cm |
|
eee. Taikamarjanen sh, vaaleanpunarautias, 156cm |
Isälinja: Jarl (1) | Emälinja: Suvikannel (1) |
Klikkaa tästä nähdäksesi sukuselvitys!
ii. Jaarli on tunnetun siittolan kasvatti, jonka periyttäminen sekä rakenteen että kilpailutulosten osalta on aivan omaa luokkaansa. Ori on kantakirjattu I palkinnolle ja tehnyt kilpauransa lisäksi melkoiset tittelirivit näyttelykehissä. Ruusukkeita on enemmän kuin kaappiin mahtuu ja kaiken kukkuraksi ori on periyttänyt mukavaa luonnetta ja hillittyä käytöstä myös kodin ulkopuolella ollen astutustilanteissa itsekin viilipytty. Jaarli on kilpaillut sekä valjakkoajossa vaativia luokkia että ratsupuolella esteitä ja koulua startaten myös muutaman kenttäluokan. Kenttäpuolelle ori on kuitenkin itse ollut luonteeltaan turhankin rauhallinen sopivan kipinän vauhtiin puuttuessa, vaikka sen jälkeläistö lajissa onkin tutuksi tullut kisatulostensa osalta. Jaarlilta on tähän mennessä jäänyt jälkeläisiä nelisenkymmentä, joiden joukkoon mahtuu niin ravihevosia, ratsuja kuin valjakkoajonkin taitajia, siitosoreja ja -tammoja. Jaarlin siitosorin paikan on pääasiassa jo vienyt sen orivarsa, mutta toisinaan näitä pieniä jaarlilaisia vielä putkahtelee eri puolilta Suomea.
ie. Malena on kuin suoraan satukirjojen kansista ja sivuilta. Hyväkäytöksinen lupsakka tamma on omiaan lastenratsuna nyt vanhemmalla iällä. Aiemmin se on toiminut rautaisin ammattilaisin ottein kilparatsuna koulu-, este- ja kenttäpuolella kisaten vaativia luokkia ja kansainvälisiä kenttäkisojakin sijoittuen mukavasti. Arvokilpailuja ei tammalla plakkarissaan ole, mutta suoritustasoltaan se on ensiluokkaa. Malena ei ole rakenteeltaan mikään ykköspalkinnon tamma, mutta kyllä se kohtalaisesti on täyttänyt suomenhevosen maneerit näyttelykehissä. Kantakirjattu tammaa ei olla, mutta sen jälkeläisistä muutama on palkittu kyllä. Varsoja Malenalta jäi siitosuransa aikana kahdeksan, joista suurin osa kilpailee ratsuina tai valjakkoajossa. Malena itse on jo jäänyt eläkkeelle ja toimii lähinnä lasten ratsuna ja harrastekaverina maastoilussa, ikä ei kuitenkaan nuorekasta tammaa vielä paina!
ei. Kannelmurha on vaikuttavan ulkomuodon omaava ratsutyypin suomenhevonen, jolla riittää kapasiteettia kouluratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Kisannut aluetasolla erittäin menestyksekkäästi ja vastikään kansalliselle tasolle siirtynyt ori on tehnyt myös tällä tasolla vakuuttavan alun. Kamu on kantakirjattu II-palkinnolla sekä menestynyt muutenkin hyvin näyttelyissä. Jalostuksessa ori on ollut vasta kaksi kautta, joten huimaa varsa määrää sillä ei vielä ole. Tulevaisuudessa helppoluontoinen ori lienee olevan kuitenkin kysytty.
ee. Juhannustaika on varsinainen moniosaaja, sillä se on kilpaillut pääasiassa kentässä, helpossa luokassa. Rohkealuontoisella tammalla koulukuviot ovat tuoneet haastetta kisaamiseen, mutta esteillä tamma on kuin kotonaan. Taika oli kansallisen tason kisaratsu, joka nykyisin viettää siitoshevosen arkea laitumella tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Kolme varsaa Taikalla on alla ja tällä hetkellä se pitää varsomisesta välivuotta.
Isän puolen sukuselvityksen on kirjoittanut Jannica & emän puolen Jenna (VRL-03515)
Jälkeläiset
o. Varsan nimi | 00.00.2013 | e/i. Vanhemman nimi | Omistaja tähän |
Kilpailumenestys porrastetuissa
ominaisuuspisteet: 1815.55 nopeus: 490.47 kestävyys: 413.21 hyppykapasiteetti: 436.46 rohkeus: 475.41 |
Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 5 / 4 |