Jätkänkynttilä

Kuvista kiitos Tilli

Perustiedot

Virallinen nimi:	Jätkänkynttilä, "Jätkä"	Syntynyt:	09.11.2020 3v 09.01.2021
Rekisterinumero:	VH20-018-0995	Rotu & sukupuoli:	Suomenpienhevosori
Säkäkorkeus:	147cm	Väritys:	Vaaleanpunarautias
Kasvattaja:	Teilikorpi	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Kenttäratsastus	Koulutustaso:	CIC1

•   kantakirjakelpoinen

Mikäli Jätkä olisi sketsihahmo nimeltä mainitsemattomassa viihdeohjelmassa, sen hokema olisi ehdottomasti ”Täh?”. Kaikeksi onneksi liinakko ei ole mikään totaalinen pölvästi, ennemmin Jätkä vaipuu ajatuksiinsa pilvilinnoja rakentelemaan eikä ymmärrä, tai muista, kiinnittää huomiotaan ympäristöönsä. Tämän takia oriparka kävelee herkästi pahki ovenkarmeihin, aidantolppiin ja ties mihin, minkä lisäksi se sekoaa askeliinsa ja säpsähtelee hereille, kun jostain kuuluu tarpeeksi voimakas ääni. Välillä tämä höppänä hautautuu haaveisiinsa kesken treenin, onneksi lähinnä käyntipätkien aikana. Eihän tämän kanssa uskaltaisi tehdä mitään, mikäli täydessä laukassa olevan hevosen ajatukset ovat aivan eri paikassa kuin keho!

Tallissa sekä tarhassa Jätkä sen sijaan on henkisesti aivan muualla kuin fyysisesti. Se ei välitä kengityksen äänistä tai lähestyvistä väkirehuista tuon taivaallista, mikäli ajatustyö on kesken. Vasta kun joku kaatuu sen karsinan edessä tai jotain muuta tavanomaisesta poikkeavaa tapahtuu, Jätkän kupla puhkeaa äänekkäästi poksahtaen, ja ori jää ihmettelemään silmiään räpytellen, mitä oikein tapahtui. Säpsymisistään huolimatta liinakko sopii kenen tahansa hoidettavaksi, Jätkän säpsyt kun ovat samanlaisia hytkähdyksiä kuin hikkaavalla ihmisellä. Ja olipa ori hereillä tai henkilökohtaisessa pilvilinnassaan, se pysyy paikoillaan, ei tee niitä hikkasäpsyjä isompia liikkeitä, ja on tavattoman lauhkea. Hyvin harvoin ori keskittymällä keskittyy ihmiseen, mutta niin tehdessään Jätkä on hiljainen, hyvätapainen tarkkailija, utelias sielu, jota kiinnostaa jokaisen harjan, loimen ja klippausöljypurkin sielunelämä. Tämä kaveri voi päiväuneksia läpi pesujen, klippauksen, hieronnan, raspauksen (!!!) ja kengityksen, kylmäysletkuissa seisominen on vain mukavaa, matolääkkeen Jätkä popsii menemään edes tajuamatta, mitä meni nielemään.
Jätkän taluttaminen vaatii sen verran osaamista, että pysyy hereillä ja katsoo hevosenkin perään sen lisäksi, ettei itse harhaile ojaan. Riimunnarua ei kannata päästää kovin pitkäksi, muutoin pää pilvissä haaveileva hevonen ihan varmasti harhautuu reitiltä, törmää johonkin, kompuroi omiin jalkoihinsa tai jotain vastaavaa. Sama juttu lastatessa; ihmisen pitää tietää, minne Jätkän jalat menevät, sillä Jätkä itse ei välttämättä ole siitä perillä. Matkustaminen on orin mielestä mukavaa puuhaa, siinä saa seistä paikoillaan pohtimassa syntyjä syviä, ruokaakin on tarjolla, mikäli korvien välinen Legonrakennus vaatii tankkaustaukoa.

Kun Jätkää ruvettiin opettamaan ratsun töihin, pelko sen keskittymisen herpaantumisesta ja ratsastajan kanssa kompuroimisesta jäyti jatkuvasti takaraivoa. Pelko osoittautui suurimmaksi osaksi turhaksi, Jätkä pysyy ihmeen hyvin hereillä, kun sillä on ratsastaja selässään. Käyntityöskentelyssä liinakko saattaa unohtua haavemaahansa, mutta tämäkin on enemmän rauhallisen löntystelykäynnin ongelma; ei Jätkä ainakaan kovin usein kesken keskikäynnin jää pohtimaan ajatuspalatsinsa itäsiiven laajennustöitä.
Ei tästä kaverista toki mitään ajatuksen voimalla liihottelevaa, täydellisen skarppia yksilöä kuoriudu, vaikka ajatus pysyykin työnteossa. Loppujen lopuksi Jätkä on aika tavanomainen hevonen, se tekee mitä pyydetään, tekee mielellään vähän kevyemmin töitä, jos ei ole pakko tehdä kunnon kulmia tai täysin täsmällisiä siirtymisiä, eikä se ainakaan anna itsestään yhtään ylimääräistä. Toisaalta Jätkä ei myöskään vastustele apuja tai työntekoa, se pyrkii miellyttämään ja toimii vähän kokemattomammillakin ratsastajilla, vaikka silloin meneekin rehellisesti säästöliekillä. Jos Jätkä saa mahdollisuuden, se hölkkää pitkänä makkarana ilman kunnollista työntöä takaosalla. Rento tämä hevonen on, jännittynyttä hattarapäästämme ei saa tekemälläkään.

Hypätessä Jätkä tuntuu nauttivan enemmän esteiden tutkimisesta kuin itse hyppäämisestä, orista oikein näkee, miten se nauttii, jos saa nuuhkia ja tutkailla johteita ennen radan aloittamista. Mitä omituisemmat johteet, sen iloisemmalta Jätkä näyttää, kun on sillä tavalla hupsu. Ja aika symppis. Liikkeiltään Jätkä on niin perusputte kuin olla ja voi, hyppytekniikkaa tällä sen sijaan on kuin vähän fiinimmällä puoliverisellä. Estesilmääkin löytyy, Jätkä tuntuu ponnistavan aina oikeasta kohtaa ja pelastavan vähän huonommatkin lähestymiset. Liekö luontaista lahjakkuutta, vaiko vuosikausien ajatustyön tulosta.. Yhtä kaikki Jätkä on varmajalkainen, hyväntuulinen hyppääjä. Ei se kaikkein nopein hevonen, aikaa tosin saa nipistettyä vähän tiukemmilla kurveilla kuin mitä muut tekevät. Lisäksi Jätkä on niin tarkka jaloistaan, että yhden puomikosketuksen jälkeen toista harvemmin tulee.
Maastoratsujen aatelia, tämä hattarapää, vaikka välillä rennoilla käyntilenkeillä uppoaakin pilvilinnoihinsa. Jätkää eivät ahdista sauvakävelijät sen enempää kuin hirvetkään, eikä yllättävä moottorisahan käynnistyskään ole aiheuttanut Jätkässä hikkanytkähdystä isompaa reaktiota. Tuntuu, että ori ihan odottaa, panikoiko ihminen, pitääkö tässä tosiaan juosta.

Jätkä kerää kisapaikoilla hyväntahtoisia hymähdyksiä, niin selkeästi sen silmien takana on tyhjää orin nuokkuessa varikkoalueella tai laahustaessa käsihevosalueella hoitajansa perässä. Ori herää vasta verryttelyssä, ja suorastaan ilahtuu, kun ollaankin vieraassa paikassa. (Ei, Jätkä ei tajua tätä kun se otetaan ulos kopista/rekasta, Jätkällä on se henkinen Lego Cityn rakennus kesken.) Jätkä suorittaa niin verryttelyn kuin itse kilpailuosuuden tarttuvan positiivisin mielin. Ei se edelleenkään tee yhtään enempää kuin mitä ratsastaja pyytää, sellaista pikkuihmettä on aivan turha odottaa. Liinakolla on kuitenkin hauskaa maisemien ollessa jotain muuta kuin tutut kotiympyrät.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja ♥

Sukutaulu

i. Tukkijätkä sph, punarautias, 145cm KTK-II	ii. Reissumies sph, punarautias, 145cm	iii. Rasvanki sh, punarautias, 162cm
		iie. Kaihomieli sph, punaruunikko, 140cm
	ie. Vaajan Neelia sph, rautias, 144cm	iei. Ukkoherra sph, rautias, 140cm
		iee. Nellimi sh, vaaleanpunarautias, 150cm
e. VIR MVA Ch Kapeenvalkea sph, punarautias, 147cm KTK-I	ei. Sudenhetki sph, rautias, 144cm	eii. Ketunkelmi sh, vaaleanpunarautias, 151cm
		eie. Vaapukka sph, ruunikko, 145cm
	ee. Ohrasalama sph, tummanpunarautias, 147cm	eei. Kalevantuli sph, tummanrautias, 146cm
		eee. Selina sh, vaaleanpunarautias, 153cm

Isälinja: Tukkijätkä (1)

Emälinja: Kapeenvalkea (1)

Klikkaa tästä nähdäksesi sukuselvitys!

Jälkeläiset

o. Varsan nimi

00.00.2013

e/i. Vanhemman nimi

Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 1479.53 nopeus: 370.94 kestävyys: 360.27 hyppykapasiteetti: 378.28 rohkeus: 370.04

Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 4 / 4

Päiväkirja & valmennukset