Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Kurjen Korpikynsi


Kuvista kiitos Tilli!

Perustiedot

Virallinen nimi: Kurjen Korpikynsi, "Tirppa" Syntynyt: 21.06.2020 4v 21.10.2020
Rekisterinumero: VH20-018-0542 Rotu & sukupuoli: Suomenhevosori
Säkäkorkeus: 160cm Väritys: Kulomusta
Kasvattaja: A. Kurkinen, Kurjenpesä Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: Vaativa B

•   (R) KTK-II 31.01.2021 pistein 71

Määrätietoisesta varsasta kasvoi määrätietoinen, mutta sopeutuva ja lupsakka aikuinen. Tirpan hyväntuulisuus on rauhallista laatua, aamukahvi laiturinnokassa, viilenevä ilta nuotiohiilloksen äärellä. Hyperaktiivista ilopilleriä tästä ei saa tekemälläkään, ennemminkin Tirppa on vakaan rauhallinen, kuitenkin työteliäs ja eteenpäinpyrkivä jalat maassa -kaveri, joka iloitsee kiitoksesta, maistuvasta ruoasta, pesuhetkistä.

Nauttii herra kyllä muustakin huomiosta kuin pesemisestä. Kaikkeen tottunut, kaikkeen mukautuva ori toimii kenen tahansa käsissä, ei aiheuta hämminkiä vieraissa paikoissa, saa kehuja kengittäjältä, eläinlääkäriltä sekä hierojalta. Kohteliaasti ori nostaa jalkansa huomatessaan, että nyt olisi kavioiden puhdistuksen tai kengityksen aika, eikä Tirppa varmasti nyi tai nojaile hetkeäkään. Suunsakin se avaa empimättä, kaiken maailman tarkistuksia, matolääkkeitä sekä kuolaimia varten. Puhaltaa lempeästi lämmintä ilmaa tutun ihmisen käsiin, hörisee matalanpehmeän tervehdyksen jokaiselle talliin tulijalle. Venyttää ylähuultaan niin hirmuisesti, kun lavasta löytyy oikein hyvä rapsutuskohta. Ei Tirpan kanssa ole koskaan ollut ongelmia, korkeintaan sen kanssa touhuamista ei malta lopettaa. Talutettaessakin ori kulkee vierellä juuri oikeaa vauhtia, ei hosu tai hidastele, odottaa nätisti jokaisen oven ja portin avaamisen sekä sulkemisen. Kävelee rampit joka traileriin ja rekkaan empimättä, matkustaa rennon huolettomasti ja mölyämättä yksin sekä seuran kanssa.

Etenkin yleisön edessä Tirppa on näyttävämpi kuin sen rennosta, vaatimattomasta perusolemuksesta uskoisi. Ori nauttii suunnattomasti esiintymisestä, vaikkei teekään itsestään numeroa. Jotenkin tulee olo, että Tirppa on ylpeä osaamisestaan sekä ratsastajaltaan saamastaan kiitoksesta, yleisön aplodeista.
Näin mielellään töitä tekevän, yhteistyöhaluisen ja rehellisen hevosen kanssa lähtee aina yhtä mielellään treenaamaan kouluohjelmia, hiomaan yksittäisiä liikkeitä, nauttimaan rauhallisesta metsälenkistä. Ori tekee aina parhaansa, se on aivan liian tunnollinen ja rehti yrittääkseen mennä sieltä, mistä aita on kaatunut, vaikka ratsastaja sattuisikin olemaan aloittelija. Ei silti pidä luulla, että Tirppa olisi automaatti, joka tekee asiat pilkulleen oikein kunhan ratsastaja vähän ajattelee asiaa. Se tekee aina parhaansa, kyllä, muttei lähde arvailemaan epäselviä apuja tai suorittamaan vaativa B -ohjelmaa puska Ö -ratsastajan kanssa. Perusasiat Tirppa tekee kyllä kenen tahansa kanssa vähän sinne päin menevillä avuilla, mutta korrekti kokoaminen, laukanvaihdot, avot sulut ja sen sellaiset vaativat ratsastajaltakin jotain muuta kuin hätäisen puolipidätteen ja vähän sinne päin menevät pohkeet. Nuorempana Tirppa kyllä yliyritti kaikkensa hyvinkin pienistä, epäselvistä avuista, nyt vanhempana ja kokeneempana se ei hötkyile ollenkaan vaan jää odottamaan tarkennusta.

Tirpalla on komeat liikkeet sekä perushyvä hyppytekniikka, hieno asenne ja rohkeutta. Nopein hyppääjä se ei ole, eikä tämän kanssa tosissaan kyllä hypätäkään, jotain pientä mielen virkistykseksi. Kouluratsastus on ehdottomasti orin ominta alaa, ja parhaimmillaan Tirpan kanssa saavutetaan sellainen sulava harmonia ja eleganssi, jonka taustalle sopii pehmeä klassinen (baletti)musiikki.

Luonteen on kirjoittanut Lissu T. ♥

Sukutaulu

i. Champion Korpikotka
sh, musta, 165cm
KTK-II
ii. Korppikotka
sh, tummanpunaruunikko, 159cm
iii. Arokotka
sh, ruunikko, 160cm
iie. Korukirjoilu
sh, kulomusta, 160cm
ie. Vairuan Elmiina
sh, musta, 157cm
iei. Koururinteen Roudos
sh, musta, 166cm
iee. Vairuan Sirmiina
sh, voikko, 149cm
e. Champion Kalinka
sh, rautias, 155cm
KTK-III
ei. Vikkelä Vintiö
sh, rautias, 156cm
eii. Kasnoin
sh, rautias, 155cm
eie. Tähden Välke
sh, tummanrautias, 157cm
ee. Vilun Kihinä
sh, ruunikko, 154cm
eei. Hilun Vilu
sh, vaaleanrautias, 153cm
eee. Menestys
sh, punaruunikko, 156cm

Isälinja: Korpikotka (1) Emälinja: Kalinka (1)

Jälkeläiset

o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 2479.51
kuuliaisuus ja luonne: 1263.09
tahti ja irtonaisuus: 1216.42

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 6 / 5


Päiväkirja & valmennukset

Kasvattajan kirjoittama historiikki- ja päiväkirjamerkintä

Myönnän, olin – ja olen edelleen – innoissani kuin pikkutyttö Katariina Koivuniemen osoittaessa kiinnostusta suomenhevosiani kohtaan. Onhan minulla jo neljän Koivuniemien kasvattia kotona, viides on kutkutellut.. Haltiasalo hevosineen, kasvatusperiaatteineen, omistajineen, oli tullut minulle tutuksi, pelkästään myönteisessä mielessä. Katariinan etsiessä emää tilausvarsalle, sopivaa vastaparia Hiivurissa vaikuttavalle Korpikotkalle, tarjosin Kalinkaani. Ja menin innostuksesta mutkalle kuin pikkulapsi Disney Worldin porteilla.

Vaikka Kalinka tiinehtyi helposti ja voi koko kantoaikansa erinomaisesti, olin tavallistakin hermostuneempi. Hermoilen kyllä aina, jokaisen tamma kohdalla, käyn läpi kaikki todennäköiset, epätodennäköiset sekä aika usein ne mahdottomatkin tilanteet ja skenaariot, millä tavoin kaikki voi mennä kammottavalla tavalla pieleen. Tämänkertainen varsa oli jo valmiiksi myyty, tilausvarsa, joten stressaamiseen sekä ylenpalttiseen murehtimiseen taipuvaisena ihmisenä olin ensimmäisen kahden tiineyskuukauden jälkeen vakuuttunut siitä, miten tässä nyt olisi se ensimmäinen kerta, kun joku tammoistani luo varsansa tai vähintäänkin saa vakavia komplikaatioita varsomisessa. Katariina koetti lohdutella minua, vähän hymyillen, miten minä stressaan turhista. Annabelle nauroi, rehellisesti nauroi, miten stressaan itselleni vatsahaavan tällä tahdilla.

Onnekseni stressasin tälläkin kertaa turhaan. Kalinka varsoi muutama päivä lasketun ajan jälkeen vankan orivarsan. Helppo varsominen, Kalinka muuttui aivan saman tien emäksi hoitaen vankkanivelistä tulokasta kuin olisi tehnyt jo useamman varsan. Pikkuori oli hyvin nopeasti ja määrätietoisesti jaloillaan, mutta nisälle se piti auttaa. Oikea paikka kyllä löytyi ja imurefleksi toimi, pikkukaveri vain ei oikein tajunnut kääntää päätänsä tarpeeksi saadakseen nisästä kunnon otetta. Ja sitä kiukkua, kun oria yritti auttaa! Taisi varsaparka itsekin tuskastua tilanteeseen. Kiukku kyllä ohitettiin nopeasti, heti kun se pää vähän kääntyi ja varsa sai maitoa juodakseen. Kalinka ei onneksi ollut moksiskaan minusta tai poikansa koskettelusta, oikeastaan tamma näytti vähän väsyneeltä, kun poikansa vain töni nisiä kohti niihin kunnolla osumatta. Ja kuten aina, varsa-aika kului nopeasti. Korpikynneksi nimetty musta varsa kasvoi yhdessä hujauksessa vastasyntyneestä koipeliinista vieroitusikäiseksi, vankaksi ja tasapainoisen näköiseksi varsaksi. Miten ne kasvavatkin niin äkkiä?