Pilvipellon Unissalentäjä

Kuvista kiitos kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥

Perustiedot

Virallinen nimi:	Pilvipellon Unissalentäjä, "Lento"	Syntynyt:	08.11.2020 3v 08.01.2021
Rekisterinumero:	VH20-018-0994	Rotu & sukupuoli:	Suomenhevosori
Säkäkorkeus:	161cm	Väritys:	Punarautias
Kasvattaja:	Cloudfield	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Kouluratsastus	Koulutustaso:	VaB

•   kantakirjakelpoinen

Unissalentäjän ollessa vasta kaukainen haave ja pieni solurykäelmä emänsä masussa, olin varma, että siitä tulee maailman helpoin hevonen. Vaikka isäori Horna osaa olla sangen reaktiivinen ja menevä tapaus, ei sekään kuitenkaan ollut haastavaa nähnytkään - maailman lauhkeimmasta Uniaallosta puhumattakaan. Emänsä hellässä huomassa orivarsasta piti kasvaa asiallinen ja kiltti tapaus, mutta valitettavasti joudun myöntämään, että tällä kertaa omena pääsi jollain tempulla vierimään vähän turhan kauas puusta. Ei ehkä huonolla tavalla laisinkaan, mutta kyllä Lennon kanssa saa välillä laskea kymmeneen, joskus jopa sataan. Tai tuhanteen.

Nimensä mukaisesti Lento on sangen lennokas ja elämäniloinen heppu, joka on koko ajan menossa mukana. Silloinkin, kun mitään menoa ei oikeastaan ole, täytyy sitä tietenkin järjestää. Iltaheinien aikaan, kun pitäisi alkaa rauhoittua yöpuulle, kovimmat äänet kantautuvat ehdottomasti Lennon karsinalta, ja heti aamulla työntekijän napsauttaessa valot talliin on myös tämä valopää ensimmäisenä vauhdissa. Orin vanhemmat ovat molemmat sangen älykkäitä hevosia, joten tokihan pojasta polvi paranee. Lento itse on todellinen nerojen nero, oikea hevosmaailman Einstein - ainakin omasta mielestään. Harva kaksijalkainen pitää sen tempauksia kovin järkevinä saati viihdyttävinä. Ovet kannattaa sulkea useammalla erilaisella ketjuviritelmällä, mikäli tahtoo orin pysyvän tallessa. Tarhasta se limboaa aina säännöllisin väliajoin jälkiä jättämättä, mutta löytyy onneksi yleensä lähimmältä ruokapaikalta tai tammojen luota sekoilemasta. Riimut ja loimet eivät myöskään valvomatta pysy orin päällä. Ei se niitä onneksi riko, mutta riisuu kyllä - hyvä ettei viikkaa jonnekin piiloon. Karsinassa sinulla on Lennon kanssa kaksi vaihtoehtoa: a) laita ori kiinni ja katso, kun se pahoittaa mielensä ja alkaa irrottaa ovea tai b) anna sen olla vapaana sillä uhalla, että orin pää on 24/7 edessä. Lento on niin utelias ja innokas tapaus, ettei se malta pitää turpaansa poissa mistään. Se myös tykkää maistella - suojia, hanskoja, käsiä, hiuksia, kaikkea. Ollakseen välillä niin viisas ja rauhallinen, täytyy orin ilmeisesti välillä taantua aivan käsittämättömälle vauvatasolle.

Lento on aina ollut vähän sellainen ”ei kiitos” -tyyppi luonteeltaan. En voi missään nimessä sanoa, etteikö sillä olisi käytöstapoja, sillä ei se ole vähääkään häijy tai muutenkaan ilkeäluontoinen. Se nyt vaan ei yksinkertaisesti oikein välitä yhteiskunnallisista normeista, tallin säännöistä tai käsittelijänsä toiveista. Lento on oman tiensä kulkija, joka ei jyrää päälle tai suutu, mutta jollain tempulla se aina kikkailee oman tahtonsa läpi. Loistava esimerkki tästä on eräs sunnuntainen kävelylenkki, jonka aikana yritin saada Lennon kävelemään lammikon poikki. Silloin vuosikas ori laittoi liinat kiinni ennen lammikkoa eikä hievahtanutkaan. Painetta saadessaan se ei missään vaiheessa hypännyt lammikon yli, ei rynninyt päälle, yrittänyt kiertää vauhdilla tai edes nakellut niskojaan. Se vain seisoi kuin tatti, tapitti suklaasilmillään ja ilmoitti elekielellään selvästi: ”Kiitos ehdotuksesta, mutta en minä kyllä tästä tule.” Ja sillä sekunnilla, kun keskittymiseni herpaantui ja annoin vahingossa narua, Lento asteli tyynen rauhallisesti lammikon ympäri ja jatkoi matkaa. Oria ei ole oikeastaan saatu veteen vielä tänä päivänäkään muutamaa yksittäistä kertaa lukuun ottamatta, mutta onneksi en sitten lopulta myynytkään sitä kenttähevoseksi. Joka tapauksessa tämä kuvastaa hyvin sitä, miten Lento suhtautuu mielestään epämiellyttäviin asioihin - lehmän hermoilla ja psykologisella manipulaatiolla. Ori uskoo saavansa tahtonsa läpi, jos se pitkittää kärsimystä tarpeeksi kauan.

Ratsuna Lento on yksinkertaisesti kuvailtuna hauska. Riippuu toki ratsastajasta, että mikä kenenkin mielestä on hauskaa. Jos rauhalliset sunnuntaikävelyt tai täydellisessä rytmissä sujuvat sarjavaihdot ovat sinun mielestäsi esimerkki hauskasta, niin sitten Lento ei ehkä ole se hevonen, jonka selkään sinuun tulee kavuta ensimmäisenä. Lento lähtee hommiin suurella riemulla. Se pitää työnteosta ja kaikennäköisestä urheilusta, mentiin sitten maastoon tai tuuppaamaan. Ori ei myöskään ole mitenkään huono urheilussa - päinvastoin. Lennolla riittää kyllä liikettä vähän liiankin kanssa. Kouluhevosena arvosteltuna orin isoin ongelma on ehkä se, etteivät sen etujalat meinaa aina ehtiä takajalkojen alta pois, ja ori jää muutenkin helposti hieman etupainoiseksi. Lento on vahva eikä reagoi apuihin mitenkään turhan herkästi, vaan menee etenkin alkulämmittelyissä mieluummin höyryjunan lailla eteenpäin. Lämmettyään se kevenee, mutta täydellisesti avuilla sitä ei ihan helpolla saa. Välillä Lennon kanssa on aivan huippupäiviä, joina rytmi on kunnossa ja askeleet osuvat millilleen oikeisiin kohtiin, mutta välillä meno on enemmänkin katastrofaalista.

Lento riehuu ratsastaessa paljon vähemmän kuin voisi se yleisestä olemuksesta päätellä. Ylimääräistä virtaa ori ei yleensä kuluta hyppimällä vallattomasti pitkin seiniä, vaan tarjoamalla laukkaa jokaiseen väliin. Ei ole yhtään pöllömpi ajatus antaa orin laukata alkulämmittelyjen lopuksi muutamaa kierrosta aivan täysiä pitkin ohjin, mikäli sillä tuntuu olevan energiaa. Ylimääräisen kulutuksen kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä väsyessään Lento osaa heittäytyä todella lapselliseksi. Jos tehtävä tuntuu liian haastavalta tai oria ei enää huvittaisi hikoilla samaa kuviota, se voi yrittää karistaa kuskin kyydistään. Ainoa lääke tähän on pamauttaa pari kertaa vähän napakammat avut ja kertoa Lennolle, että sikailu johtaa vain ylimääräisiin töihin. Ori ratkoo yhtälöitä päässään oikein ripeällä tahdilla, ja voitat pelin silloin, kun saat sen tulemaan siihen tulokseen, että sen itsensä kannalta on miellyttävämpi vaihtoehto kuunnella ohjeita. Tätäkin parempi keino on yksinkertaisesti välttää tilanteita, joissa Lento ei enää jaksaisi tai haluaisi keskittyä. Onnistuneen suorituksen jälkeen on syytä lopettaa, eikä vain junnata kerta toisensa jälkeen, ja tehtäviä tulee vaihdella, ujuttaen väliin riittävästi taukoja. Usean päivän kilpailuissa on sanomattakin selvää, ettei Lento ole enää viimeisenä päivänä parhaimmillaan - siinä toinen syy, miksi olen tyytyväinen, ettei siitä tullutkaan kenttähevosta. Painavin syy tähän tosin on se, ettei Lento oikein hallitse esteitä. Siinäpä yksi orin nimen taustalla vaikuttaneista syistä. Ori tuntuu unissaan visioivansa itsensä lentotaitoiseksi supermieheksi, vaikka todellisuudessa matka on päättynyt keskelle estettä useammin kuin kerran. Näin muutenkin Lennolla on ehkä itsestään hieman suuret luulot, joita ei voimalla tai raivolla saa taannutettua, joten käsittelijän tehtäväksi jääkin ainoastaan hienotunteisesti ohjailla orin rajatonta mielikuvitusta oikeaan suuntaan.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja

Sukutaulu

i. Syyn Hornetti sh, punarautias, 158cm KTK-II	ii. Lorun Kornetti sh, rautias, 158cm KTK-II, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-III, SLA-I	iii. Lorun Rakuuna sh, voikko, 152cm KTK-II
		iie. Moon Neidontähti sph, mustanvoikko, 142cm
	ie. Turmeltajan Jovanna sh, punarautias, 160cm KTK-II, KRJ-I, ERJ-I	iei. Vähäpellon Voitohvo sh, voikko, 161cm KTK-II, KERJ-II, ERJ-II
		iee. Hortensian Jovina sh, punarautias, 161cm KTK-III, KERJ-II, ERJ-II, SV-III
e. Hupilan Uniaalto sh, vaaleanrautias, 159cm KTK-III, KV-I, SV-II	ei. Vähäpellon Univatti sh, vaaleanpunarautias, 156cm KTK-II, SV-I	eii. Untamo Unipossu sh, tummanrautias, 150cm KTK-II, ERJ-I, KRJ-I, SLA-I*
		eie. Vähäpellon Hopeanauha sh, punarautias, 161cm KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, JL C
	ee. Unihiekkamyrsky sh, rautias, 155cm	eei. Viisikon Kuiskaus sh, tummanrautias, 161cm KTK-I, VAR-I, SLA-I, KRJ-I, SV-I, EV-I
		eee. Rätvänän Tuutikki sh, rautias, 151cm KRJ-I, ERJ-II, SV-II

Isälinja: Syyn Hornetti - Lorun Kornetti - Lorun Rakuuna - Pioneeri (4)

Emälinja: Hupilan Uniaalto - Unihiekkamyrsky - Rätvänän Tuutikki - Lyytikki (4)

KRJ-palkittuja sukulaisia

iii i. Pioneeri KRJ-I
iii e. Pahauni KRJ-I
iie i. Kulkurin Iltatähti KRJ-II
iie e. Neitoperhonen KRJ-II
iei i. Voituuve KRJ-I
iei e. Lapintaika KRJ-I
iee i. Wiljardi KRJ-I
iee e. Joikuriina KRJ-II
eii i. Hesperi Hesekiel KRJ-I
eii e. Selkouni KRJ-I
eie e. Hopeasointu KRJ-I
eei i. AGH Tuulenpuuska KRJ-I
eei e. Järvien Lesä KRJ-II
eee e. Lyytikki KRJ-II

Jälkeläiset

o. Varsan nimi

00.00.2013

e/i. Vanhemman nimi

Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 2329.74 kuuliaisuus ja luonne: 1167.54 tahti ja irtonaisuus: 1162.2

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 5 / 5

Päiväkirja & valmennukset