Prinssi Pajunvitsa
Perustiedot
| Virallinen nimi: | Prinssi Pajunvitsa, "Pallo" | Syntynyt: | 19.08.2020 3v 19.10.2020 |
| Rekisterinumero: | VH20-018-0767 | Rotu & sukupuoli: | Suomenpienhevosori |
| Säkäkorkeus: | 145cm | Väritys: | Tummanpunarautias |
| Kasvattaja: | Susiraja | Omistaja: | Haltiasalo, VRL-13283 |
| Painotuslaji: | Kenttäratsastus | Koulutustaso: | CIC1 |
|
• kantakirjakelpoinen |
”Pomppii kuin superpallo”, totesi eräs estevalmentaja, ja tällä kuvauksella on hyvä aloittaa Pallosta kertominen. Lempinimi juontuu osin orin melko.. pyöreistä muodoista, osin siitä kumipallomaisesta pomppimisesta. Hyppytekniikka on oikeasti pirun hyvä, eikä liikkeissäkään ole mitään vikaa. Pallon meno vain on jotenkin.. pinkeää, todella nopeaa ja tehokasta. Kavioiden alla on supertehokkaat jouset, ja erityisesti innareilla pienhevonen on yksi karvainen superpallo, niin sujuvan nopeasti se hypystä toiseen etenee. Vauhtia riittää muutenkin, joskus ihan kuumumiseen asti, minkä vuoksi Pallon kanssa tarvitaan malttia sekä paljon kärsivällisyyttä kehittäviä tehtäviä. Raudikon kuumuminen on sentään sitä iloisen innostuvaa sorttia, eikä se koskaan kadota korviaan ihan kokonaan, vaikka menohaluja sekä imua esteille on yhtä paljon kuin pelaajilla uutuuskonsolin ennakkotilauskahinoissa. Niin rata- kuin maastoesteillä pienori hyppää innokkaasti ja rohkeasti, menee pitkät vedet, banketit, kaikki erikoisesteet ja ihmejohteet ongelmitta ja kerää kiitosta hyvästä asenteestaan, ketteryydestään ja nopeudestaan. Mikäli Pallo kieltää, se on epävarma hypyn onnistumisesta ja ennemmin ottaa omaehtoisen aikalisän kuin rysäyttää päin estettä. Tyhmä tämä kaveri ei ole, vaikka välillä vähän yksinkertaiselta virtapiikiltä tuntuukin.
Kaikessa superelastisessa innokkuudessaankin, tai kenties juuri siksi, Pallo on niin kiva ratsu. Ei se aralle, vauhtia pelkäämättömälle tai aloittelevalle ratsastajalle käy, mutta kokeneiden kanssa pikkuorhi on mainio peli. Innokas, motivoitunut, sileälläkin mielellään työskentelevä tehopakkaus, herkkä, kevyt ja reaktiivinen. Eikä tippaakaan etupainoinen, ihan oikeasti! Pallo kantaa itsensä niin hyvin, hienossa ryhdissä ilman yliyrittämistä, virkkuukoukkumuotoa tai alakaulatreeniä, että ihan itkettää. Lisättyjen askellajien kanssa saa olla tarkkana, ettei ori vain mennä viipota kovempaa, vaan ihan oikeasti tekee ne lisäykset.
Kilpailuissa Pallo tuntuu elävän ja hengittävän tunnelmaa, jännitystä ja odotusta, liikunnan riemua ja näyttämisenhalua, omaansa, ratsastajansa ja vähän kanssakilpailijoidenkin. Orista näkee kauas, että se viihtyy parrasvaloissa, erityisesti ratsastuskilpailuissa, vaikka passaa se näyttelypönötyskin. Käsihevosalueella Pallo voi vaikuttaa vähän levottomalta, kun sen menojalkaa vipattaa niin kamalasti. Mutta kyllä se kuuntelee ja osaa käyttäytyä, korvat eivät katoa missään vaiheessa.
Vipattaa sitä menojalkaa kotonakin. Ei niin paljoa kuin vieraissa paikoissa, kuitenkin enemmän kuin aika monella tallin muista hevosista. Yhteensä. Kiltteydestään huolimatta Pallo ei sovi ihan ensimmäiseksi hoidokiksi, on se sen verran liikkuvainen kaikissa tilanteissa. Kengitys, klippaus ja muut pidempikestoiset toimet ovat välillä vähän tuskaisia, pikkuori kun ei oikein malttaisi seistä paikoillaan niin pitkään. Tylsää! Kun Palloa kehottaa pysymään paikoillaan sen ketjuissa seilaamisen sijaan, ori näyttää jotenkin katuvaiselta ja häpeilevältä, raukkariepu. Lisäksi pieni turpa eksyy herkästi tutkimaan ihan kaiken pipoista kissanviiksiin – Pallon kanssa saisi olla silmät selässäkin! Erityisesti talutettaessa ja vielä erityisen erityisesti, jos pitää pysähtyä. Esimerkiksi porttien avaaminen on hetki, jolloin Pallo aivan varmasti tunkee turpansa johonkin, haistaa ja maistaa jotain, mitä ei ehkä pitäisi, mikäli vain yltää. Joten ne silmät selkään, paljon ymmärrystä ja huumorintajua, niin tämän kanssa pärjää. Näykkimistä, potkimista tai mitään sellaista Pallo ei harrasta, eikä se ole ilkeä, ainoastaan eläväinen. Sen eläväisyyden takia Pallolla on kuljetuksenkin aikana heinäverkon lisäksi jokin oksa tai hevosten älylelu, jonka kiinnittäminen rekkaan/traileriin on turvallista. Ilman virikkeitä Pallo varmaan onnistuisi irrottamaan itsensä ja pomppimaan ikkunasta ulos. Siitä huolimatta, ettei kuljetuskalustomme ikkunoista mahdu mitään kissaa isompaa. Kun Pallolla on tekemistä, se matkustaa ihan tyytyväisenä.
Luonteen on kirjoittanut kasvattaja ♥
Sukutaulu
| i. Champion Kahviloma sph, tummanpunaruunikko, 140cm KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-II, KERJ-II |
ii. Huurreherttua sph, tummanpunaruunikko, 143cm |
iii. Usvaherttua sph, tummanpunaruunikko, 145cm |
| iie. Tammitähtiä sph, rautias, 140cm |
||
| ie. Kanelilatte sph, vaaleanruunikko, 140cm |
iei. Revontulirannan Iivar sph, hopeanruunikko, 142cm |
|
| iee. Kardemummakahvi sph, vaaleanrautias, 143cm |
||
| e. VIR MVA Ch Pajusade sph, voikko, 146cm KTK-III, SLA-I |
ei. Myrskynvaras sh, vaaleanpunarautias, 149cm |
eii. Peto Pellolla sph, rautias, 142cm |
| eie. Vadelmatuuli sph, vaaleanrautias, 147cm |
||
| ee. Pihlajamieli sph, ruunivoikko, 146cm |
eei. Katajakuningas sph, tummanrautias, 144cm |
|
| eee. Kamomilla sph, mustanvoikko, 144cm |
| Isälinja: Kahviloma (1) | Emälinja: Pajusade (1) |
Klikkaa tästä nähdäksesi sukuselvitys!
ii. Huurreherttua tummanpunaruunikko 143cm korkea ori oli näppärä paketti. Ei suurempia vikoja rakenteessa, hieman lyhyt, mutta muuten oikein kiva liike ja näpsäkkä hyppy, jolla yllettiin metrin radoille. Huurreherttuassa ei ollut kerrassaan mitään varsinaisesti huonoa puolta, jos ei laskettu sen suunnatonta ahneutta. Ratsuna se oli yllättävän sähäkkä ja reaktiivinen, mutta kuitenkin kokemattomampienkin ratsastettaviss, käsiteltäessä se oli oikea nallekarhu. Kouluratsastus ei ollut Huurreherttuan varsinainen laji, mutta sillä kilpailtiin muutamia helppo B -luokkia eikä lainkaan surkeilla prosenteilla.
Ori jätti seitsemäntoista varsaa, sillä jalostuskäyttö ei omistajaa juuri kiinnostanut. Se oli sääli, sillä Huurreherttua jätti melko mukavia, näppäriä pienikokoisia kisapelejä. Eivät ne suuria huippuja olleet, mutta ehdottomasti keskivertoa tasokkaampia.
ie. Kanelilatte, vaaleanruunikko 140cm korkea tamma oli ratsastuskoulun suosikkihevosia nuoruudestaan lähtien. Se ei ollut rakenteeltaan tai liikkeiltään mitenkään erinomainen, hyppäsi kivasti metriä ja kulki näppärästi helppo A -radoilla. Tasainen, helppo liike ja kiltti, kärsivällinen luonne tekivät siitä kuitenkin etenkin alkeistuntien luottohevosen. Vaikka Kanelilatte toimi erinomaisesti myös kokeneempien alla, siitä puuttui varsinaista kilpahevosen säpäkkyyttä. Tamma myytiin jännevamman vuoksi eläkekotiin, jossa se siirtyi jalostuskäyttöön.
Kanelilaten neljä varsaa olivat kaikki luonteeltaan kilttejä ja käytöltään monipuolisia - eivät huippua, eivät huonoja. Rakenne periytyi vahvasti isäoreilta, samoin, kaikeksi onneksi, hieman enemmän reaktiivisuutta.
ei. Myrskynvaras oli varsin kelvollisella rakenteella varustettu, mutta paksukaulainen ja kokkapolvinen. Menoa se ei kuitenkaan haitannut. Myrskynvaras liikkui varsin isosti ja hyvässä tasapainossa, sillä oli hieno jousitus, mutta hyppykapasiteettia ei ollut oikeastaan nimeksikään. Ori kilpaili helppo A -luokissa menestyksekkäästi ja mielen virkistykseksi sillä kisattiin 60cm esteluokkia (80cm radat ylittyivät kotona, eivät kisoissa). Luonteeltaan raudikko oli leppoisa ja kiltti, ruunamainen tapaus. Se toimi kaikkien ratsuna ja hoidokkina, kokemuksesta viis.
Myrskynvaras osoittautui valitettavan heikoksi periyttäjäksi. Se jätti yksitoista hyväluonteista, mutta kaikin muin tavoin enemmän emäänsä muistuttavaa varsaa.
ee. Pihlajamieli oli laiskanpulskean tammamamman oloinen, mutta erityisen hyvinmuodostuneella kaulalla varustettu pikkuratsu. Kintut olivat oikein päin joka kulmassa, mutta liike ei yltänyt kovin korkealle tasolle. Korrekti kulkeminen auttoi pärjäämään helppo B -tasolla, mutta Pihlajamieli hyppäsi erittäin hyvällä tyylillä 110cm ratoja. Se oli luonteeltaan yllättävän sähäkkä radalla, reaktiivinen ja eteenpäinpyrkivä. Käsitellessä tamma kuitenkin lähinnä nuokkui ja söi.
Varsoja ruunivoikko jätti neljä, jotka kaikki muistuttivat emäänsä erittäin paljon. Hyppykapasiteettia riitti 90-110cm tasoille, luonnetta taas ei voinut kuin kehua ja Pihlajamielen varsoja pidettiinkin kaikkia erittäin järkevinä jo varsasta asti.
Sukuselvityksen on kirjoittanut kasvattaja ♥
Jälkeläiset
| o. Varsan nimi | 00.00.2013 | e/i. Vanhemman nimi | Omistaja tähän |
Kilpailumenestys porrastetuissa
| ominaisuuspisteet: 1829.68 nopeus: 408.16 kestävyys: 422.7 hyppykapasiteetti: 510.99 rohkeus: 487.83 |
Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 5 / 4 |
Huomioithan että kyseessä on virtuaalhevonen! 
Please notice that this is a SIM-game horse!