Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Villahaan Tulentuivertaja

Kuvista kiitos VRL-05186 & VRL-02751

Perustiedot

Virallinen nimi: Villahaan Tulentuivertaja, "Kulo" Syntynyt: 27.06.2020 4v 27.10.2020
Rekisterinumero: VH20-018-0701 Rotu & sukupuoli: Suomenhevosori
Säkäkorkeus: 158cm Väritys: Tummanrautias
Kasvattaja: Villahaka Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: VaB, 100cm

•   tähdätään SV-tilaisuuteen

•   tähdätään KV-tilaisuuteen

•   (R) KTK-III 31.12.2020 pistein 68

Kerta toisensa jälkeen Kulo saa kiitosta askeltensa erinomaisesta yliastunnasta. Onhan tällä muutenkin hyvät liikkeet (pitkä, irtonainen käynti, tahdikas ja irtonainen, elastinen ravi jossa hyvä työntö takaa, samat kehut vielä laukallekin), mutta jostain syystä kaikista raudikon askelten hyvistä, jopa erinomaisista, piirteistä se yliastunta saa niin valmentajilta kuin koulutuomareilta eniten kiitosta.
Ratsastajat taas kehuvat Kulon asennetta, sen erinomaista työmotivaatiota ja yhteistyöhalua, rentoutta, sitä miten kuuliainen sekä herkkä ratsu se onkaan. Niinpä niin, Kulo kerää lähinnä kehuja – täysin ansaitusti!

Vaativa B -luokissa menestystä niittänyt Kulo tekee töitä aina tosissaan, muttei nuttura liian tiukalla. Happy athlete parhaimmillaan! Ori selkeästi nauttii kaikesta työnteosta, olivat ne sitten namin perässä venyttelyjä, muuta maasta käsin puuhaamista tai niitä vaB-kouluraatreenejä (tai ihan kisatilanteita). Inhokkijuttua tai edes vähemmän mieluisaa liikettä ei tunnu olevan, Kulo oikeasti tykkää kaikesta työstä peruutuksesta kavalettijumppaan, uimisesta lisättyyn raviin ja niin edelleen. Se on mukavan kevyt kädelle, kevyt muutenkin, ryhdikäs ja näyttävä hevonen, tietenkin vähän etupainoinen kuten hevoset nyt ovat, ja kuitenkin helppo ratsastaa pois siitä etupainoisuudesta. Kulo kantaa itsensä erinomaisesti, käyttää koko kroppaansa, tuo takaosaa alle. Ei ota joka virheestä nokkiinsa, ymmärtää ja tekee oman osansa, joskus vähän pelastaakin ratsastajaansa kuitenkaan alkamatta sen suuremmin ennakoimaan tai painamaan kokonaisia kouluratoja mieleensä. Vakaa aloittelijoiden ratsu, upea treenikaveri kokeneemmille. Kulolle myötäys ja kunnon kaulataputukset ovat paras kiitos mitä maailmasta löytyy! Jos Kulon saa protestoimaan (huiskimaan häntäänsä, pysähtymään, vähän kiemurtelemaan), se johtuu lähes poikkeuksetta joustamattomasta, sahaavasta kädestä, joka ei myötää eikä pehmene ollenkaan.

Eikä se ylistyslaulu jää yhteen säkeistöön, Kulo kun ihastuttaa myös käsiteltävyydellään, erinomaisella matkustuskäytöksellään (hyvin lunki reissaaja, täydellinen herrasmies myös tammojen kanssa matkatessaan!) sekä pettämättömillä kisahermoillaan. Kulo ei puhu eikä pukahda kengitettäessä, klipatessa, raspatessa tai oikein muutenkaan, mitä nyt oikein kunnon rapsutusharjailujen aikana se saattaa vähän höristä ja venyttää paitsi kaulaansa, myös ylähuultaan. Koska kunnon rapsutus, etenkin lavan seuduilta sekä kaulasta, se se on vasta mukavaa! Herkuista mieluisinta on kuivattu leipä, minkä lisäksi oria kiinnostaa aina hurjan paljon kaikki rapiseva. Erityisesti irtokarkkipussit, niiden perään punainen turpa kääntyy alta aikayksikön.

Luonteen on kirjoittanut Lissu T. ♥

Sukutaulu

i. Villahaan Tuliterä
sh, punarautias, 153cm
KTK-II
ii. Kaarnan Tyrsky
sh, musta, 155cm
KTK-II, ERJ-I
iii. VIR MVA Ch & VSN Ch Hyöky
sh, kulomusta, 163cm
KTK-I
iie. Ruusuniemen Pellava
sh, tummanrautiaankimo, 157cm
KTK-III
ie. Kaarnan Tulitaika
sph, punarautias, 145cm
KTK-III
iei. VIR MVA Ch & VSN Ch Kerppu
sh, tummanrautias, 146cm
KTK-II, ERJ-II, KRJ-II
iee. Champion Viipurin Tiuku
sh, tummanrautias, 159cm
KTK-II, KRJ-II
e. Tuulenpesän Talvikki
sh, musta, 155cm
KTK-III
ei. Kuusniemen Unimurros
sh, musta, 155cm
KTK-II, SV-II, VV-II
eii. Surumurros
sh, musta, 159cm
KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA1, JL C
eie. Unituuli
sh, 151
ee. Mörkövaaran Leinikki
sh, punarautias, 154cm
KTK-III, SV-I, KV-II, VV-II, EV-II, KEV-II
eei. Ruunappa
sph, vaaleanpunarautias, 144cm
SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-II, YLA2
eee. Ruskasaaren Lola
sh, rautias, 157cm
SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, YLA1

Isälinja: Villahaan Tuliterä - Kaarnan Tyrsky - Hyöky (3) Emälinja: Tuulenpesän Talvikki - Mörkövaaran Leinikki - Ruskasaaren Lola (3)

Jälkeläiset

o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 2418.74
kuuliaisuus ja luonne: 1104.38
tahti ja irtonaisuus: 1314.36

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 6 / 5

Päiväkirja & valmennukset

Kasvattajan kirjoittama historiikkiteksti 200 sanaa

Tulentuivertaja on kasvatti, jonka toisaalta pistin myyntiin oikein mielelläni, mutta jota jäin myös hitusen kaipaamaan kun myynnin hetki todella tuli. Musta suomenhevostamma Talvikki ei liiemmin kuulunut ultimaattisiin lempihevosiini, mutta Tulentuivertajan isä, oma kasvattimme Tuliterä sen sijaan oli saavuttanut erityisen merkityksellisen paikan sydämessäni. Kantakirjakelpoinen, yleispainotteinen Tulentuivertaja oli aikamoinen tuiverrus jo nuorena, joten kovin helpolla pojankloppi ei päästänyt arjen tohinassa. Jotenkin aloin pitää siitä silti ja näin siinä kovasti isänsä elkeitä. Sain varsa- ja nuoruusaikana orilta muistoksi mojovia mustelmia reisiini ja askartelipa nuori herra tallin puitteitakin uusiksi aina silloin tällöin aiheuttaen ylimääräistä puhinaa talliväessä. Temperamenttinen ori oli kuitenkin jo ratsukoulutusta aloitellessa yllättävän motivoitunut uuden oppija, kunhan vain malttoi keskittyä. Sillä oli liikettä ja halua, joten tässä vaiheessa aloin olla hieman murheissani siitä, että olinkin pistänyt tämän toljanterin jo myyntiin ja tehnyt siitä kaupatkin. Myyntiprosessi oli siinä vaiheessa peruskoulutusta ja muutto vaille valmis. Tulentuivertaja sai uuden kodin sellaiselta hevostilalta, jonne myisin vaikka enemmänkin kasvatteja, joten irti päästäminen oli lopulta haikeudestaan huolimatta oikea päätös. Jotenkin se mahtavan kehityksen seuraaminen murkkuikäisestä ihan kykeneväksi yleisratsuksi oli niin koukuttavaa, että irti päästäminen tuntui alkuun väärältä vaihtoehdolta. Onneksi näitä tulevia lupauksia näkee varmasti aikanaan kilpailuissa ja muissa tilaisuuksissa ja pääsee ihastelemaan kuinka hienoa työtä hevosten kanssa on tehty.