Viehättävän Vinssi
Perustiedot
Virallinen nimi: | Viehättävän Vinssi, "Vinssi" | Syntynyt: | 18.10.2015 8v 18.04.2016 |
Rekisterinumero: | VH15-018-2200 | Rotu & sukupuoli: | Suomenhevosori |
Säkäkorkeus: | 156cm | Väritys: | Voikko |
Kasvattaja: | Ram., Viehättävä | Omistaja: | Haltiasalo, VRL-13283 |
Painotuslaji: | Kouluratsastus | Koulutustaso: | VaA, vaikeustaso |
• (R) KTK-II 20.11.2015 (17 + 18 + 19 + 17 = 71p) • KRJ-I 31.12.2020 pistein 108,75 • SLA-I 20.1.2021 pistein 94 |
• VIR MVA Ch myönnetty 20.09.2020 |
Viehättävän Vinssi on tullut niin vanhempiinsa, että oksat pois! Ori on mutkaton käsiteltävä niin tallissa, matkalla, eläinlääkärissä, kilpailuissa tai oikeastaan ihan missä vain. Orin voi sitoa hoitotoimenpiteiden ajaksi mutta ei se vapaana ollessaankaan lähde karkuun. Tai jos lähtee niin korkeintaan kysymään naapurin kuulumisia. Harjatessa antaa käsitellä mistä suunnasta vain ja oikeastaan miten vain, ei toki siedä lyömistä tai muuta kaltoinkohtelua. Varustaessa Vinssi seisoo paikoillaan kuin liimattu eikä aiheuta hoitajalleen päänvaivaa pullistelulla tai pitämällä suutaan kiinni hamaan tappiin asti. Joku voisi väittää, että Vinssi on varsin hajuton ja mauton ori, mutta itse pidän sen mutkattomasta suhtautumisesta elämään ja sen tuomiin yllätyksiin.
Ratsuna voikko on vähän hitaammin lämpiävä menopeli, mutta kun sen saa liikkeelle niin ratsastettavuus paranee monella pykälällä. Alkuun todella jähmeä eikä oikein haluaisi tehdä mitään, mutta jämäkän ratsastajan herättelemänä Vinssikin osaa ja ennen kaikkea viitsii tehdä. Kovatasoinen kouluori kääntyy ehkä vähän tahmeasti mutta askellajien säätäminen ja siirtymiset, ai että! Lisää ja kokoaa, jokaista askellajiaan oikein näyttävästi, jolloin ne perhanan sporttiponitkin jää jalkoihin.
Esteratsuna Vinssi on enemmän tullut toheloon isäänsä, joten myös tämän voikon esteura on olematon. Kyllä kai Vinssin saisi hyppäämään mutta kun ei se ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut ylittämään minkään sortin viritelmiä, joten olemme suosiolla pysytelleet puomeilla ja niiden kanssa sitten tuoneet vaihtelua sileän työskentelyyn. Maastoillessa Vinssi on vakaa ja varma, jonka kanssa voi lähteä niin yksin kuin ryhmässäkin. Ori ei viitsi turhia hötkyillä mutta kyllä senkin nähty pari pientä pukkia viskelevän kevään ensimmäisillä irrottelu lenkeillä.
Matkustaessa Vinssi saattaa olla levoton jos kaverikin on. Yksin matkatessaan, tai rauhallisessa seurassa, Vinssi on pääosin tyytyväinen eloonsa mutta vielä tyytyväisempi päästessään maan päälle. Lastautuu kuitenkin ihan nätisti. Käsihevosena Vinssi on samanlainen kaikki käy - tyyppi kuin kotonakin, joten sen suhteen ei tarvitse stressata. Verryttelyssä on pakko saada ori hereille tai itse suorituksesta ei tule yhtikäs mitään. Vaikka ori on kovan luokan kouluratsu, niin sopii se silti myös tuoreemmille kisaajille hermojensa puolesta.
Luonteen on kirjoittanut Jenna, VRL-03515
Sukutaulu
i. VSN Champion Seljasaaren Vipelo sh, voikko, 154cm KTK-II |
ii. Viehättävän Viskari sh, voikko, 158cm KTK-II, KRJ-I/small> |
iii. Mörkövaaran Viikari sh, punarautias, 163cm KTK-II, KRJ-I |
iie. Ch Koistilan Haave sh, punarautias, 157cm KTK-III, KRJ-I, YLA2 |
||
ie. VSN Champion Koistilan Nova sh, punarautias, 157cm KTK-II |
iei. VIR MVA Ch Koistilan Nemo sh, punarautias, 160cm KTK-I, KRJ-I, ERJ-I |
|
iee. Lohkotar TIE sh, vaaleanrautias, 156cm KTK-II |
||
e. VIR MVA Ch Rinsessa HUI sh, punarautias, 158cm KTK-III, KRJ-I, SLA-II, YLA1, ERJ-III, JL C |
ei. VIR MVA Ch Ruljanssi HUI sh, musta, 157cm KTK-II, KRJ-I, SLA-II, ERJ-III, YLA1 |
eii. VIR MVA Ch Rasmus U sh, punarautias, 156cm KTK-I, KRL-II, ERL-II, YLA1 |
eie. VIR MVA Ch Viehättävän Kuu-Jee sh, ruunikko, 154cm KTK-III, KRJ-I, YLA2 |
||
ee. VIR MVA Ch Rimerilla HUI sh, rautias, 154cm KTK-III, KRJ-I, YLA1 |
eei. VIR MVA Ch Riitamaan Ristinolla sh, rautias, 155cm KTK-II, KRJ-I, YLA2 |
|
eee. VIR MVA Ch Tinakenkätyttö U sh, punarautias, 154cm KTK-I, KRJ-I, SLA-II, YLA1 |
Isälinja: Seljasaaren Vipelo - Viehättävän Viskari - Mörkövaaran Viikari - Lakean Karhunkaataja - Turon Tykki (5) | Emälinja: Rinsessa HUI - Rimerilla HUI - Tinakenkätyttö U - Marjametsän Ensiaskel - Höpinän Pusuhuuli (5) |
Jälkeläiset
tamma Haltiasalon Nuotiotarinoija | syntynyt 02.03.2020 | tammasta Haltiasalon Tuhka | omistajana VRL-12701 ♥ |
ori Haltiasalon Viskari | syntynyt 25.05.2020 | tammasta Vaapukan Louhi | omistajana VRL-14657 |
Kilpailumenestys porrastetuissa
Ominaispisteet: Nopeus ja kestävyys: Hyppykapasiteetti ja rohkeus: Kuuliaisuus ja luonne: Tahti ja irtonaisuus: Tarkkuus ja ketteryys: |
Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla / |
VSR-cup sijoituksia 2 & KRJ-Cup sijoituksia 1
31.10.2020, Hiivuri, kutsu, VaA, 1/3 31.10.2020, Hiivuri, kutsu, VaA, 1/3 31.10.2020, Storywoods, KRJ Cup, VaA, 5/26
Päiväkirja & valmennukset
Kouluvalmennus 267 sanaa, valmentajana Miltsu
Tänään matkasin Haltiasaloon valmentamaan Katariinaa ja hänen hevostaan Viehättävän Vinssiä. Saapuessani tallin kentän laidalle, näin Katariinan jo verryttelevän voikkoa suomenhevosoria. Pyysin ratsukkoa esittämään muutamia ravi-käynti-ravi siirtymisiä suoralla uralla sekä ympyröillä omaan tahtiin, samalla kun itse vielä hieman seurasin parin tekemistä.
Vinssi teki siirtymisiä suoralla uralla melko täsmällisesti, mutta ympyröillä näyttikin olevan hieman hankalempaa. Ympyröillä ravi hyytyi herkästi ja käynnistä raviin siirtyminen olisi pitänyt tulla huimasti nopeammin. Kun Katariina sai orin eteenpäinpyrkimyksen pysymään ympyrälläkin siirtymisten lävitse, olisin tahtonut hevosen taipuvan vielä vähän paremmin. Nämä siirtymiset olivat kuitenkin lähinnä verryttelytehtävä, joten jatkoimme seuraavaan harjoitukseen.
Ympyrätyöskentelystä ratsukko sai siirtyä treenailemaan avotaivutusta. Jos ympyrän siirtymisissä Vinssi oli ollut vähän tahmea, niin nytpä hevoseen tulikin poweria! Voikko ori yritti selvästi päästä luistamaan taipumisesta tahtia lisäämällä. Seuraavassa avotaivutuksessa Katariina otti kehotukseni mukaisesti hieman vahvemmat pidätteet, jolloin Vinssi herkkänä orina yritti taas vähän luistaa yliasettumalla. Vielä uudelleen siis! Tällä kertaa taivutus näytti jo siltä, miltä pitikin, ravissa pysyi sopiva tahti ja hevonen asettui sekä taipui juuri sopivasti.
Lopuksi katsottiin vielä vähän laukkatyöskentelyä. Ratsukko sai esittää minulle sekä koottua laukkaa, että keskilaukkaa joiden välillä halusin nähdä selkeät ja siistit siirtymät. Yllätyksekseni alun siirtymätehtävissä tahmea ori loistikin tässä. Katariina oli valmennuksen aikana saanut ratsunsa selvästi vertymään ja hyvin hereille, sillä tahmeus oli muisto vain. Myös siirtyminen laukasta lopuksi raviin ja siitä keskikäyntiin, sujui hyvin sulavasti.
Näin tiivistettynä Vinssi näytti oikein kivalta ja toimivalta hevoselta verryttyään. Vielä, kun Katariina osaisi ihan heti ratsastuksen alusta alkaen vaatia orilta nopeutta ja taipumista, homma toimisi varmasti lyhyemmälläkin verryttelyllä, sillä en usko nuorehkon orin olleen oikeasti niin jäykkä kuin se alussa näytti olevan. Todennäköisesti tuo alun taipumattomuus oli lähinnä orin viitsimättömyyttä.
Aino Kurkisen puolitotinen kouluratatreeni 315 sanaa
Katariina verrytteli Vinssin kanssa, kun mittailin kouluradan kirjainten virkaa toimittavia muovitötsiä paikoilleen. Olimme sopineet puolivakavan, puolileikillisen kouluratatreenin, joten en puuttunut ratsukon verryttelyyn mitenkään; Katariina verrytteli ratsuaan kuten verryttelisi kilpailuihinkin, ja minä arvioisin suorituksen tuomarinäkökulmasta. Olin printannut ihan arvostelupaperinkin. Suoritettavaksi radaksi oli valikoitunut ratsukolle tuttu Vaativa A:1 2012. Todettuani radan (vain tötsät, ei aitoja, ei tämä nyt aivan niin vakavamielinen ratatreeni ollut) valmiiksi asetuin C-tuomarin paikalle ja kuulutin Katariinan ja Vinssin radalle kykenemättä pidättelemään hymyäni.
Radan alku oli hieman tahmea, Vinssin koottu ravi olisi voinut olla voimakkaampaa ja energisempää. Pysähdys oli hyvin valmisteltu ja siisti, samaten liikkeelle lähtö kootussa ravissa. Ravi parani hieman, avotaivutuksessa Vinssin ravi oli jo parempaa. Alku jäi kuitenkin vaisuksi, vähän alitempoiseksi. Avotaivutusta seurasivat puolivoltit sekä lisää avotaivutusta. Katariinan ryhtiä sekä erityisen kaunista, pehmeää kättä voisin kehua loputtomiin! Vinssi olisi voinut taipua hieman paremmin, suoristuminen ei ollut aivan yhtä jähmeää. Toinen avotaivutus oli ensimmäistä parempi, mutta kirjoitin paperiini edelleen sitä kutosta. Vähän jähmeää ja alitempoista. Sulkutaivutuksissa alkoi näkyä vähän ryhtiliikettä ravin suhteen, suluista kirjoitin jo seiskat.
Siirtymisissä (koottu-keski-koottu-keski-koottu ravi) ratsukko ja koko ohjelma jotenkin heräsi eloon, kaikki tahmeus, jähmeys ja alitempoisuus katosi - aivan kuin radalla olisi ollut eri ratsukko! Kirjoitin vuolaat kehut todella täsmällisistä, pehmeistä ja hyvin valmistelluista siirtymisistä sekä parantuneesta kootusta ravista. Kaikki ensimmäisiä ravisiirtymisiä seuraavat tehtävät olivat seiskan, osa kahdeksan, pisteen puolella, alun kutosiin ei enää palattu. Siisti, kaunis pysähdys, suora, oikealla jalalla lähtenyt peruutus korrektilla askelmäärällä, neljä askelta koottua käyntiä ja uusi peruutus. Koottua ravia, sulkutaivutuksia. Ratsukon yhteinen taival näkyi suoritusvarmuutena, hyvin pelaavana yhteistyönä. Etenkin loppuohjelman laukkatehtävät, laukanvaihdot askeleessa, työskentelypiruetit, laukanvaihdot, ihan kaikki, saivat minut kirjoittamaan kehuja sekä harkitsemaan yhdeksää pistettä, joskin pidättäydyin kahdeksassa.
Lopputulemana lyhyttä alkutahmeutta huolimatta tasainen, hyvä rata, ja erityisen siistiä, pehmeää ratsastusta. Suurimmat kehut kirjoitinkin nimenomaan Katariinasta ratsastajana, vaikka totta kai Vinssikin sai ansaitsemansa kehut. Katariinakin totesi loppuverrytellessään, jo ennen ensimmäistäkään palautekommenttiani, että olisi voinut verrytellä vähän enemmän ja huolellisemmin saadakseen alkuradankin muun suorituksen tasolle.
Aino Kurkisen (hyvän mielen) koulutunti 295 sanaa
”Hyvät, tasaisen kokoiset kaaret, Vinssi asettuu, taipuu ja suoristuu hienosti. Hivenen reipastempoisempi ravi seuraavalle suorituskerralle, muusta en teitä moiti.” Katariinan ja Vinssin tämän päivän valmennus oli oikeastaan enemmän ohjattu tunti kuin varsinainen valmennus, paljon perusasioita, ratsastajan istunnan tarkistusta sekä Vinssin herättelyä, ettei kilpauransa päättäneestä herrasta muotoituisi vallan oloneuvosta ja sohvakeisaria (ilman sitä sohvaa). Verryttelyistä lähtien olin teettänyt paljon erilaisia kaarevia uria sekä siirtymisiä askellajien välillä ja sisällä, sitä tahtia, kun ratsukko vertyi. Etenkin siirtymiset olivat herätelleet hieman tahmeaa Vinssiä erinomaisesti.
”Seuraavan ravisuorituksen jälkeen hyvä harjoitusravi ja keskihalkaisijalle, josta pohkeenväistö takaisin uralle, ensin oikealle, sitten vasemmalle, kulkusuunta ja kerta vaihtuen. Tasainen ravi läpi liikkeen, aloita heti Vinssin ollessa suorana keskihalkaisijalla, ei vasta muutaman askeleen ravaamisen jälkeen. Tarkkana myös takaosan kanssa, tiedät itsekin, miten herkästi takaosa laahaa.”
Verkkaisesti lämmennyt ja työnteolle hitaasti syttynyt Vinssi kuitenkin ilahdutti asenteellaan ja työteliäisyydellään. Ori ei koettanut luistaa pohkeenväistöissä ollenkaan, se ei kiemurrellut, jarrutellut tai muutenkaan koettanut jolkotella siitä, mistä aita oli matalin. Ori vastasi erinomaisesti Katariinan apuihin, ja jokainen väistö suoritettiin tasatahtisessa, hyvätempoisessa ravissa.
”Älä anna leuan painua alas katseen mukana. Se on hirveän helppoa ja tapahtuu ihan huomaamatta, mutta muista leukalinja, se pitää muunkin ryhdin vähän kuin huomaamatta kasassa. Ja varpaat, missäs ne menevätkään? Korjaa vähän jalkaterän asentoa. Juuri noin.” Uralla Katariina ratsasti temponvaihteluita, selkeitä ja sujuvia, joskin erityisen paljon kehuin huolellisia, syviä kulmia – ei askeltakaan oikomista yhdessäkään kulmassa!
Laukkatehtävät olivat pääty-ympyrä vastalaukassa sekä laukanvaihtoja käynnin kautta lävistäjällä. Etenkin ratsukon laukanvaihtoja kuvasi täydellisesti sana hyväntuulinen, niin rennonletkeitä, kevyitä ja vaivattoman näköisiä ne olivat! Vinssin vastalaukka oli vahvaa ja tasapainoista, kuten myötälaukkakin, ja Katariina ratsasti erinomaisen tarkasti tasaisen pyöreitä, hyvän kokoisia ja täsmällisen muotoisia pääty-ympyröitä (ja nauroikin minulle, etten päässyt huomauttelemaan mitään kananmunakuvioista). Muutaman kerran Katariinan leuka painui takaisin rintaan, ja varpaiden sekä nilkan asennosta sain huomauttaa muutaman kerran. Hienosäätöä, hienosäätöä.