Haltiasalon Velanna

Kuvista kiitos kuvaaja ei halua nimeään mainittavan!

Perustiedot

Virallinen nimi:	Haltiasalon Velanna, "Veela"	Syntynyt:	10.10.2016 4v 10.01.2020
Rekisterinumero:	VH19-018-1091	Rotu & sukupuoli:	Suomenhevostamma
Säkäkorkeus:	154cm	Väritys:	Voikko
Kasvattaja:	Haltiasalo	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Kenttäratsastus	Koulutustaso:	CIC1

• SV-III 29.02.2020 pistein 42,6

• (R) KTK-III 29.02.2020 pistein 68

• KEV-II 18.03.2020 pistein 22

Haltiasalon Velanna on ensimmäinen harkittu kenttäpainotteinen kasvatti, joka on aivan täysi kymppi! (Vaikka Katariina niin itse sanookin..) Tamma on rauhallinen, vakaa, hellä, rauhallinen, äidillinen ja sympaattinen. Ainiin, mainittiinko jo rauhallinen? Täyden kympin hevonen! Voikon tamman voi hyvillä mielin antaa kenelle vain käsiteltäväksi, sillä sen mieleen ei koskaan tulisi jyrätä kenenkään yli vaan se kunnioittaa kaikkien omaa tilaa lajiin katsomatta. Antautuu mielellään piiiiitkille harjaustuokioille, jolloin se torkahtaa takuuvarmasti. Kaviot nostaa ensimmäisellä kehotuksella, mutta saattaa nojailla jos on jotain suurempaa putsattavaa. Tai kengittäessä, minkä vuoksi kengittäjä ei ole ehkä se Veelan ykkösfani.

Ratsuna Veela on periaatteessa hirveän kiltti ja helppo, mutta aivan tuhottoman hidas lämpiämään. Se osaa helpon A:n asiat koulussa ja hyppääkin reilua metriä, kunhan ratsastaja osaa vaatia. Toisaalta tamman selkään uskaltaa laittaa myös sen ekoja kertoja selässä matkustavan muksun, sillä Veela ei lähde käsistä, vaikka kaikki muut saisi sätkynpoikasen.
Kouluratsuna Veela osaa, kunhan on kunnon lämmittely tehty ja ratsastaja vaatii siltä asioita. Se taipuu ja väistää hirveän hyvin ja kauniisti, kun taas hyvien lisäyksien takana on salaisuutena pitkä historia tamman kanssa, jotta tietää miten niitä eteen ajavia apuja on optimaalisinta käyttää. Kokoaminenkin on kyllä vähän oma lukunsa muttei niin pahasti kuin lisääminen. Onneksi Veela kyllä sitten viitsii tehdä toistojakin, kunhan ratsastaja vaan vaatii ja vie asiat alusta loppuun asti.
Esteillä Veela on ehkä reippaampi muttei varsinaisesti sen tarkempi. Menee vähän sieltä mistä aita on matalin (niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin..), joten yksittäisillä esteillä tai helpoilla radoilla sopii kelle vaan. Mutta toisaalta kun sen kanssa on oppinut työskentelemään ja tietää tamman työskentelytavan, niin kyllä sen kanssa pääsee niitä teknisempiäkin ratoja suorittamaan. Lähestymisien suhteen ratsastajan tulee olla tarkka, sillä tamma hyppää kyllä lähes mistä vain mutta toisinaan keräilee kinttujaan vähän puutteellisesti ja nappailee puomeja mukaansa. Maastoesteillä tamma kieltää herkemmin, jos lähestyminen on huono vaikka muutoin hyvin samanlainen ratsastettava kuin rataesteilläkin.
Maastoillessa Veela on se, joka lähtee junnujen henkiseksi tueksi ja ensikertalaisten ratsuksi, sillä tamma ei pienistä hätkähdä. Nauttii rauhallisista sunnuntai köpöttelyistä, jolloin saa laahustaa pitkin ohjin pitkin metsiä ilman kiirettä. Kunnon kohotus lenkit ovat Veelan mielestä jotain aivan kamalaa, kun pitäisi mennä koko ajan reippaassa ravissa tai sitten kiipeillä joku hiton mäki ylös. Mutta toistaiseksi se on niihinkin alistunut pitkien puhinoiden kanssa.

Matkustajana voikko neiti on tismalleen samanlainen kuin muutoinkin eli rauhallisuuden perikuva. Myös matkustaessa Veela on se, joka lähtee vaikka hupiajelulle, jotta nuoremmat saa tyynen matkustuskaverin. Kisoihin Veela on ihanteellinen ensiratsu, sillä se ei stressaa. Mutta toki myös kokeneemmat saavat tammasta irti, kun täytyy osata vaatia. Lämmittelyyn on syytä varata hyvin aikaa, jotta Veelan saa kunnolla avuille ja sen moottorin käyntiin. Suoritus jää herkästi keskinkertaiseksi, jos ratsastaja ei todella vaadi tammaa menemään jokaiseen kulmaan tai tuo sitä hallitusti esteelle.

Luonteen on kirjoittanut Jenna, VRL-03515 omistajan muokkauksin

Sukutaulu

i. Ruumen sh, voikko, 155cm	ii. Voiei ILO sh, punarautias, 158cm KTK-II, ERJ I, SLA-I, YLA2	iii. VIR MVA Ch Fiktion Rajakreivi sh, tummanpunarautias, 158cm KTK-II, YLA2, ERJ-I, SLA-I, SV-I, ERL-II
		iie. Sylitanssi NP sh, rautias, 156cm
	ie. Riiviöiden Ruislintu sh, voikko, 162cm KTK-III, KRJ-II, ERJ-III, SLA-I, SV-I	iei. Riiviöiden Konsta sh, voikko, 163cm KTK-II, KRJ-I, JL C
		iee. Ch Koston Elovena sh, rautias, 153cm KTK-II, KRJ-I, SLA-I, JL C
e. Haltiasalon Velenna sh, klrt, 160cm	ei. Konstikas sh, punarautias, 151cm KTK-II, KRJ-I, SLA-I	eii. Riiviöiden Konsta sh, voikko, 153cm KTK-II, KRJ-I, JL C
		eie. Henkiriepu sh, punarautias, 152cm SV-II, SLA-I, KRJ-I, YLA1
	ee. Seljasaaren Velennia sh, kulomusta, 150cm KTK-III	eei. VSN Champion Seljasaaren Härmä sh, musta, 160cm KTK-II, KRJ-I
		eee. VSN Champion Seljasaaren Velvinna sph, punaruunikko, 148cm KTK-II

Isälinja: Ruumen - Voiei ILO - Fiktion Rajakreivi - Ruhtinas (4)

Emälinja: Haltiasalon Velenna - Seljasaaren Velennia - Seljasaaren Velvinna - Hiluvinna (4)

Jälkeläiset

o. Varsan nimi

00.00.2013

e/i. Vanhemman nimi

Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 1819.62
nopeus: 385.49
kestävyys: 385.49
hyppykapasiteetti: 524.32
rohkeus: 524.32

Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 5 / 4

Päiväkirja & valmennukset

Estevalmennus 252 sanaa, valmentajana Minni

Voikko suomitamma oli jo verryteltynä palatessani takaisin maneesiin. Vaihdoin Veelaksi esitellyn tamman ratsastajan kanssa muutaman sanan ennen kuin ohjeistin tuota keräilemään ohjia käteen ja samalla selostin valmennuksen ensimmäisen tehtävän.

Tehtävät pidettäisiin tänään simppeleinä mutta niihin yritettäisiin hakea huolellista vauhtia, jossa Veela muistaisi myös jalkansa. Pari ensimmäistä kierrosta ratsukko sai ottaa ihan vain verkan kannalta, mutta silti ratsastajan tulisi pitää huolta että Veela hyppäisi sen verran reippaasti jotta puomeja ei putoilisi. Ensimmäinen ratapätkä ei täysin virheetön ollut, mutta pienellä kannustuksella saatiin puomit pysymään kannattimilla ja pätkään lisättiin uusia hyppyjä siten että se alkoi muodostamaan jo lyhyttä rataa. Voikko tamma kääntyi ja liikkui hyvin radalla ja kunhan sen toi vain tarpeeksi reippaasti esteille muistui myös jalat matkaan ja tamman hyppääminen oli paremman näköistä.

Ratsukon ottaessa lyhyitä välikäyntejä samalla kun nostelin puomeja, kysyin ratsastajalta, oliko tuo huomannut saman asian myös itse ja se saikin olla ratsastajan pieni kotiläksy loppuvalmennuksen aikana. Uudella radalla Veela kolisutteli puomeja pariin otteeseen, mutta ne pysyivät kuitenkin kannattimillaan. Valmennuksen loppua kohden kolinakin alkoi loppumaan ja se korvaantui ilmavammilla sekä pyöreämmillä ja hyvinkin kauniilla hypyillä. Ihan viimeiseksi ratsukko sai suorittaa lyhyen esteradan mittaisen pätkän, jonka sai ajatella olevan uusinnan rata sekä ratsukon rata voitosta.

Ratsukon yhteistyö tuntui löytävän vain uuden tason ja voikko tamma liikkui kuin raketti radalla, hypäten kauniilla tekniikalla ilman kolinaa saati tippuneita puomeja. Tähän oli hyvä lopettaa hyppääminen tältä erää ja ratsastajan suorittaessa itsenäisiä loppuverryttelyjä muistutin ratsastajaa tuon kotitehtävästä samalla kun myös alleviivasin valmennuksen huippuhetkiä sekä sitä mitä ratsastaja oli niissä tehnyt ja miten niihin hetkiin voisi päästä useamminkin.