Meistä
Kasvatus
Orit
Tammat
Haltiasalo

Kuje et Kolttonen


Kuvista kiitos kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥

Perustiedot

Virallinen nimi: Kuje et Kolttonen, "Jäynä" Syntynyt: 18.03.2018 4v 18.10.2020
Rekisterinumero: VH18-018-0688 Rotu & sukupuoli: Suomenpienhevostamma
Säkäkorkeus: 147cm Väritys: Vaaleanruunikko
Kasvattaja: Susiraja Omistaja: Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: HeA

•   kantakirjakelpoinen

Jäynä on aivan liian fiksu hevonen. Lähinnä siksi, että se on fiksu aivan väärällä tavalla, ja kaiken päälle niin ylienerginen, että pitkästyy herkästi kehitellen vaihtoehtoisia (eli suomeksi ei-toivottuja) tapoja purkaa energiaansa. Pikkutamma muistuttaa emäänsä, ei ole omena kovin kauas puusta pudonnut. Emän peruja lienevät myös kahlekuningattaren taidot, vaikka Jäynä itse varmaan väittäisi opetelleensa ne työllä ja tuskalla. Tamma on haka avaamaan erilaiset lukot, haat ja solmut, pikkuisen liian taitava kavioeläimeksi. Tarhankin aitojen yli, ali, välistä ja joskus läpi voi aivan hyvin kulkea, mikäli mahdollista (tästä syystä Jäynän tarhassa on enemmän aitaa kuin muilla, ja kaikki korotukset, madallukset suun muut ovat ihan syystä rakennettuja!). Ja karkureissullehan Jäynä lähtee, jos huomaa sellaiseen tilaisuuden.

Vaikkei edellisistä puhinoista välttämättä uskoisi, tamma on kyllä kiltti. Sosiaalinen ja seurallinen, niin ihmisten kuin toisten hevosten kanssa, sellainen kaikkien kaveri, joka ei laumassa haasta riitaa tai tallissa irvistele ihmiselle, oli hoitajalla kädessään klippauskone, loimi tai mitä tahansa. Jäynä osaa käyttäytyä hurjan hyvin, sen kanssa ei ole mitään ongelmia niin kauan kuin tammalla riittää puuhaa (ja aivotyötä) tai tarpeeksi mielenkiintoista seurattavaa. Tämän takia tammalla on tarhassaan ja karsinassaan erilaisia leluja ja virikkeitä, joita vaihdellaan satunnaisin väliajoin. Kaikenlainen maasta käsin työskentely ja temppujen opettaminen tekee Jäynälle vain hyvää, ja tamma osaakin noukkia esineitä maasta, kumartaa ja ties mitä – kaikkea turvallista, mitä olemme keksineet ja osanneet sille opettaa. Kunhan itse keskittyy ja on läsnä, tämän hevosen kanssa kaikki pesemisestä lastaustilanteisiin sujuvat täysin ongelmitta.

Niin kauan kuin Jäynällä on tekemistä, se on mahtava ratsu. Todella menevä, tekevä ja herkkä, muttei kuumuva päättömästi poukkoileva keskittymiskyvytön elohiiri. Jäynä ei ole turhan tarkka avuista, se sietää satunnaisen kovan käden, aloittelevan ratsastajan virheet ja ties mitä, kunhan vain saa tehdä jotain. Pikkutamma on ryhdikäs, hyväliikkeinen ja näyttäväkin hevonen, totta kai osaavalla ratsastajalla parempi kuin amatöörillä, mutta amatöörilläkin oikein passeli, yritteliäs peli. Kunhan ratsastaja vain tekee ja pyytää jotain! Jäynää ei harmita, vaikka koko treeni olisi saman asian hiomista, mutta passiivinen kehän kiertäminen ilman, että tempo vaihtelee yhtään tai ratsastaja pyytää edes asettumista, se syö tamman sielua. Ei talutustunnin hevonen, mutta itsenäisesti ratsastaja aloittelijan hevonen kyllä. Se sellainen pehmeys ja sulavuus, jota kouluradoilla toivotaan, täytyy tosissaan työstää ja ratsastaa, mutta on kyllä kaiken vaivan arvoista. Mitään tiukkapipoista pilkuntarkkaa suorittajaa tammasta ei kyllä saa tekemälläkään, vaikka Jäynä kuinka aivotyöskentelystä ja työskentelystä ylipäätään nauttiikin. Esimerkiksi pysähdyksessä ratsastaja saa olla todella tarkkana, sillä Jäynä herkästi pysähtelee vähän miten sattuu – sille riittää, että tulee pysähdyttyä, onko niiden jalkojen kanssa ihan justiinsa? Pieni suurpiirteisyys onkin Jäynän suurimpia vikoja. Tätä kuitenkin paikkaa hienosti hyvähermoisuus; pikkuruunikkoa ei haittaa ollenkaan toistaa samaa asiaa kerta toisensa jälkeen, korjata, yrittää uudestaan, korjata.. Tekemättömyys on paljon pahempaa.

Kilpailuissa Jäynä on kuin kotonaan, sillä on niin paljon katsottavaa, koettavaa ja tehtävää käsihevosalueen seuraamisesta itse suoritukseen, että tamma ihan säteilee hyvää oloa ympärilleen. Myös vieraissa paikoissa valmentautuminen tuntuu lämmittävän pikkutamman mieltä, kun työnteon lisäksi saa havainnoida uutta ympäristöä – lisäpuuhaa pienille harmaille aivosoluille! Jäynä onkin hyvähermoinen, rento kisakaveri, joka kyllä keskittyy työntekoon, kun sitä pyydetään, muttei hermostu venyvään kisapäivään. Itse asiassa Jäynästä on oikein mukavaa mutustella heiniä hevosautossa ja seurata ohi käveleviä ihmisiä ja hevosia.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja ♥

Sukutaulu

i. Champion Vähäpellon Hulivili
sph, punarautias, 143cm
KTK-II
ii. Vappulan Huiska
sph, punarautias , 142cm
KTK-II
iii. Hukkuaalto
sph, rautiaankimo, 147cm
KTK-III, ERJ-II
iie. Champion Hilu-Hilleri
sph, rautias, 141cm
KTK-II
ie. VSN World Champion Turmeltajan Lumoava
sph, ruunikko, 145cm
KTK-I
iei. Tuohipoeka
sph, tummanrautias, 148cm
KTK-III, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, SLA-I
iee. VIR MVA Ch Lumoloihtu
sh, punarautias, 157cm
KTK-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, SLA-I
e. VIR MVA Ch Mortalia
sh, punaruunikko, 148cm
KTK-I, SLA-I*
ei. Champion Tiilikan Hukkahöttö
sph, rautias, 142cm
KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, JL C
eii. Hukanretale
sph, kulomusta, 143cm
KTK-III, SLA-I, KERJ-I, ERJ-I, KRJ-I, JL B
eie. Hattarainen
sph, rautias, 144cm
SLA-I, KRJ-II, YLA2
ee. Champion Mortia
sh, ruunikko, 145cm
KTK-II, SLA-I, KRJ-II, ERJ-II, YLA2
eei. Volkan Memori
sph, musta, 143cm
KTK-III
eee. Selkouni
sph, ruunikko, 145cm
KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, JL B

Isälinja: Vähäpellon Hulivili - Vappulan Huiska - Hukkuaalto (3) Emälinja: Mortalia - Mortia - Selkouni (3)

Jälkeläiset

o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 1818.68
kuuliaisuus ja luonne: 777.68
tahti ja irtonaisuus: 1041

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 5 / 4

Päiväkirja & valmennukset