Pilvipellon Hukanhämäys

Kuvista kiitos Tilli!

Perustiedot

Virallinen nimi:	Pilvipellon Hukanhämäys, "Hilkka"	Syntynyt:	12.08.2020 4v 12.12.2020
Rekisterinumero:	VH20-018-0740	Rotu & sukupuoli:	Suomenhevostamma
Säkäkorkeus:	158cm	Väritys:	Vaaleanpunarautias
Kasvattaja:	Cloudfield	Omistaja:	Haltiasalo, VRL-13283
Painotuslaji:	Kouluratsastus	Koulutustaso:	VaB

•   kantakirjakelpoinen

Julmetun hyvännäköinen ja suorituskykyinen varsa, kahden täydellisen susihukan lapsi. Great looks come with great sacrifices ja sitä rataa… Ei mikään helppo kaveri, kuuma ku hella kutosella (tai ennemmin sanoisin että satasella).

Tästä yhdistelmästä haettiin ennen kaikkea liikettä ja suorituskykyä. Niitä todellakin saatiin, jopa enemmän kuin laki sallii, mutta kaikki muu taisi päästä unohtumaan siinä ohessa. Puolustuksekseni saanen mainita, että olen tottunut kasvattamaan puoliverisiä. Meinaan aina unohtaa, etteivät reaktiivisuus ja temperamenttisuus ole niitä suomenhevosissa eniten kaivattuja ominaisuuksia. Minun mielestäni Hukanhämäys on juuri niin täydellinen kuin oletinkin sen olevan, onhan se kahden täydellisen susihukan lapsi. Hilkka on todellinen urheiluvirtuoosi ja lisäksi julmetun hyvännäköinen. Kaikilla ei kuitenkaan huumori riitä tämän kanssa, sillä sitä liikettä tosiaan on suuntaa jos toiseen, eikä pelkästään jaloissa - myös Hilkan pää heiluu aina kuin viimeistä päivää, muttei valitettavasti nerokkaiden ajatusten ansiosta.

Hilkka on emänsä tavoin ihan kiltti kaveri, joten pääasiassa sen kanssa touhuaminen on sujuvaa ja mutkatonta. Hilkalla on kuitenkin tammamaisia oikkuja tähtien asentoja seuraillen, minkä lisäksi se keksii välillä aivan äärimmäisen typeriä juttuja, joten ihan takki auki ei kannata neidin karsinaan astella. Voipi olla, että Hilkka häviää ovesta käytävälle ja sitä kautta vapauteen, ja saattaapa se myös iskeä tervehdyksenä päänsä suoraan tulijan ohimoon. Äkäinen se ei normaalisti ole, mutta kiiman aikoihin loimet ja satulat ovat kamalinta maan päällä, ja niitä vastaan täytyy tietenkin puolustautua kiljumalla ja polkemalla hurjasti jalkaa. Hilkka myös tönii, siis aivan todella paljon. Se on bravuuritemppu, jonka neiti peri jo äidinmaidossa. Välillä tuntuu, että tamma tutustuu kaikkeen pää edellä. Kannattaa siis laittaa Hilkka kiinni ihan surutta, eikä tosiaan mihinkään pitkään liekaan vaan lyhyeen tynkään. Ylimääräistä liikkumavapautta ei tälle sankarille pidä antaa, ellei sitten arvosta mustelmia.

Suuressa laumassa eläminen muun naisväen kanssa ei Hilkalle sovi, sillä se on aivan käsittämätön piru muille tammoille. Hilkalla on tapana omia itselleen yksi kaveri, jonka kanssa muut eivät saa leikkiä, minkä lisäksi se vahtii ruokaansa kuin mikäkin verikoira. Pienessä, alle neljän hevosen, poppoossa Hilkka pärjää paremmin, kunhan laittaa sen ruuat tarpeeksi kauas muista ja antaa sille ensimmäisenä. Hilkka tulee myös paremmin toimeen ruunien kanssa, mutta on sille vuosien saatossa muutama tammatoveruussuhdekin muodostunut. Muiden hevosten kanssa neiti saa vapaasti harjoittaa puskuleikkejään. Trailerissa Hilkka toivottaa minkä tahansa kaverin ilolla vastaan, mitä nyt yrittää matkalla syödä naapurin riimun. Trailerissa tamma ei myöskään vahdi heiniään, taivaan kiitos.

Urheilun pariin päästessään Hilkka alkaa vetämään kierroksia ihan todella. Alkukäynneissä se ei yleensä malta keskittyä yhtään, vaan katselee pää taivaissa maisemia ja kiihdyttelee pienenkin ehkä-mahdollisesti-kenties-toivottavasti siihen viittaavan pohjeavun havaitessaan raville. Laukkakin nousee aina puolivahingossa, kun ratsastaja mukamas teki siihen vihjaavan painonsiirron. Liikettä tammasta kuitenkin löytyy, kuten tuli jo aiemmin luvattua. Hilkan isä on todella taitava vaativan tason kouluratsu, ja sen emäkin kilpailee helpolla tasalla lähinnä vain sen takia, ettei nyt ainakaan vielä ole vaativaan lähdetty. Herkkyyttä ja elastisuutta löytyy vaikka muille jakaa, kunhan saa ensin innosta räjähtävän tamman hallintaan. Hilkalla riittää menohaluja ja kestävyyttä, mutta myös tamman luontainen kokoamiskyky ja voimakkaat liikkeet ovat aivan omiaan tuomaan jokaiseen liikkeeseen sitä jotain. Mainittakoon vielä, että Hilkka muuten on sen verran laumaeläin (susilapsi kun on), että muiden sekoiluihin se lähtee aivan varmasti mukaan. Tamma itse ei ole kyllä ikinä säikähtänyt yhtään mitään, mutta jos joku muu lähtee, niin lähtee aivan varmasti myös Hilkka.

Luonteen on kirjoittanut kasvattaja

Sukutaulu

i. Jeilin Hukka&Härmäys sh, ruunikko, 163cm KTK-II	ii. Tiilikan Väineri sh, tummanruunikko, 165cm KTK-II, KRJ-I, SV-II	iii. Moon Vinskeri sh, tummanpunarautias, 172cm KTK-II, KRJ-I, YLA2
		iie. Mörkövaaran Sikuriini sh, ruunivoikko, 162cm KTK-II
	ie. Vuornan Hippa&Harmi sph, rautias, 144cm KTK-III, SLA-I	iei. VIR MVA Ch & VSN National Ch Tiilikan Hamanaattori sph, rautias, 144cm KTK-II, KRJ-I, SLA-I*, YLA2
		iee. Koistilan Venla sh, rautias, 158cm KTK-III, SLA-I, KRJ-I, YLA2, JL C
e. Hiivurin Sudenvarma sh, vaaleanpunarautias, 153cm KTK-II	ei. Champion Kahmon Kultapiru sh, rautias, 151cm KTK-II	eii. Vähäpellon Riivinki sh, punarautias, 149cm KTK-II, KV-II
		eie. Kuuralehdon Lapinlumo sph, rautias, 147cm
	ee. Elohiljan Sudensurma sh, vaaleanpunarautias, 150cm KTK-II	eei. Elohiljan Sudenhetki sph, voikko, 145cm KTK-III, SV-II
		eee. Punasurmia sh, vaaleanpunarautias, 163cm KTK-II, SV-I

Isälinja: Jeilin Hukka&Härmäys - Tiilikan Väineri - Moon Vinskeri - Lysti-Vinski (4)

Emälinja: Hiivurin Sudenvarma - Elohiljan Sudensurma - Punasurmia - Veripihka (4)

KRJ-palkittuja sukulaisia

iii i. Lysti-Vinski KRJ-II
iie i. Rikkimeni KRJ-II
iie e. Hehku-Renja KRJ-II 
iei i. Tjefred KRJ-I
iei e. Hamahelmisimpukka KRJ-I 
iee i. Kaamosritari KRJ-I
eiii. Taikaoppi KRJ-I

Kilpailumenestys porrastetuissa

ominaisuuspisteet: 311.05 kuuliaisuus ja luonne: 163.46 tahti ja irtonaisuus: 147.59

Kilpailee porrastetuissa koulukilpailuissa tasolla 1 / 5

Päiväkirja & valmennukset