Uudellamaalla, Vihdin ja Karkkilan välissä sijaitseva talli pienellä Halkaan kyläpahasella. Halkaata, ja osin Kaurian maita, ympäröi Halkaanjärvi.
Halkaa?Virallinen nimi: | Dúlachán, "Dunkku" | Syntynyt: | 12.06.2015 5v 12.06.2020 |
Rekisterinumerot: | VH20-209-0019 & #PKK3704 | Rotu & skp: | Irish Sport Horse-ori (50% xx) |
Säkäkorkeus: | 173cm | Väri & merkit: | Hiirakko & ti, kpu, sm, vej & otj vsk |
Kasvattaja: | Durrowmore Stud, IRE | Omistajat: |
A. Paju & A. Ismailov VRL-13283 & VRL-12701 |
Painotuslaji: | Kenttäratsastus | Koulutustaso: | CIC4 VaA 130cm 120cm |
KTK-II Heinäkuun kantakirjaustilaisuus 31.07.2020
Finest (2020)
KTK-II 103. KTK-tilaisuus 01.01.2021
VIP MVA (2021)
Tähän kaunis tarina siitä kun Anbe ja Dunkku kohtaavat ja
"Annabelle, no."
"Annabelle, yes!"
The Dullahan or Dullaghan (Irish: dúlachán, /ˈduːləˌhɑːn/) (also called Gan Ceann, meaning "without a head" in Irish), is a type of fairy in Irish folklore.
Dúlachán, joka sittemmin suomalaisittain sai osakseen lempinimen Dunkku, on näyttävä hevonen; iso, lihaksikas ja vankka. Vaikka herättääkin ulkomuodollaan nopeasti kunnioitusta, on tämä säyseä jättiläinen erittäin hyväsydäminen ja ihmismyönteinen hevonen. Se on lehmänhermo, jota ei saa jännittämään millään - tai lähes millään, koska entinen pihattoasukkipa ei muuten ihan hirmuisen hyvin talliin suljettuna viihdy. Kun on aika siirtyä ulkotiloihin, on Dunkulla yleensä kiire, mutta muutoin se on erittäin siivo ja rauhallinen käsitellä sekä hoitaa. Se tulee toimeen kaikkien kanssa - myös muiden hevosten - ja nauttii hoidettavana olemisesta, erityisemmin vähän rajummistakin rapsutussessioista (mutta varo vaan, Dunkku saattaa antaa kaikella rakkaudella myös vastapalveluksen).
Ratsuna Dunkun täysiveripuoli pääsee hieman paremmin esiin, mutta vain hieman. Orissa on hieman kiirehtijän vikaa. Asiat pitäisi saattaa läpi ja pakettiin mieluummin nopeasti kuin tarkasti eikä keskittymiskyky tahdo aina riittää kaikkein yksityiskohtaisimpaan puurtamiseen. Dunkku on kuitenkin yritteliäs ja yhteistyöhaluinen, aina valmiina töihin ainakin mieleltään. Fysiikan puolesta ori taas kaipaa melko paljon jumppaa ja venyttelyä notkistuakseen ja herkistyäkseen. Liikkeiltään se osaa äkkiseltään olla vähän raskas, mutta kaikissa askellajeissaan tasainen ja puhdas. Esteille Dunkulla on kova imu ja hieman puutteellinen maltti odottaa ratsastajan ohjeita, vaikka luontaista hyppytekniikka kuitenkin on siunaantunut. Maastoon tämän oriin kanssa kannattaa mennä sillä ajatuksella, että vaikka askel ja olemus yleensä uhkuu rauhaa, on Dunkun yleensä päästettävä jossain kohtaa se sisäinen täysiverisensä kunnolla irroittelemaan.
i. Remington 66 xx, musta, 173cm |
ii. Redhawn Zadkiel xx, ruunikko, 167cm |
ie. Miraclemaker xx, musta, 170cm |
|
e. Durrowmore Boann id, hiirakonkimo, 168cm |
ei. King Ó Ceallacháin id, hiirakko, 169cm |
ee. Durrowmore Bonnymaid id, mustankimo, 165cm |
Durrowmoren hevosilla on muutamien kymmenien vuosien historia irlannintyöhevosten sekä sittemmin myös niiden risteytysten kasvattajana. Tallin kulta-ajat ovat kuitenkin tiukasti takana päin ja Dúlachán lieneekin viimeisiä, jollei viimeinen, tilalla syntynyt kasvatti sen siirryttyä ei-niin-hevosintoutuneen sukupolven haltuun. Juuret oriilla on kuitenkin tiukasti Durrowmoressa eikä sen sukua ole häpeä esitellä.
Emä (Durrowmore Boann) sekä emänemä (Durrowmore Bonnymaid) ovat kumpainenkin tilan omaa kasvatustyötä ja eläneet siellä elämänsä. Ne ovat molemmat kilpailleet hunter-luokissa ratsastajanaan omistaja-kasvattaja Aileen Durrowmore, joka erityisesti nuoren Bonnymaidin kanssa saavutti useita suurempiakin voittoja Englanninkin puolella. Erityisesti Irlannin hunter- ja työhevospiireissä Durrowmoren hevoset tunnettiin loistavina periyttäjinä ja luotettavina ratsuina, joiden varsoille löytyi kysyntää vuosikymmenestä toiseen. Boann on tähän astisen elämänsä aikana saanut kolme yhden työhevosvarsan sekä kaksi irish sport horse -jälkeläistä, joista viimeisin Dúlachán on ja jonka vieroittumisen jälkeen tamma myytiin toisaalle siitoshevoseksi. Bonnymaid puolestaan sai kilpauransa jälkeen viisi varsaa; neljä tammaa ja yhden oriin. Kaksi tammoista edusti irish sport horsea ja ne suorittivat hyvät kilpaurat kenttäratsastuksen parissa Britteinsaarten alueella.
Emänsä kautta Dúlachán juontaa juurensa jopa kahteen suureen oriin aivan lähisuvussa, Boannin emän isä nimittäin oli Finnagán, joka oli aikansa menestyjänimi hunter -luokissa ja erittäin suosittu siitosori niin työhevosille kuin risteytyksillekin. Boannin isä King Ó Ceallacháin puolestaan on tuoreempi tapaus. Myös “Kenny” kuului Durrowmoren hevosiin ja sen voidaan sanoa olleen superstara. Ori kiinnitti huomiota ympäri Iso-Britannian paitsi upean, sporttisen ulkomuotonsa niin myös erikoisen värinsä vuoksi, puhumattakaan showmiehen persoonasta. Kenny kilpaili menestyksellä sekä Aileen Durrowmoren kanssa hunter -luokkia että kenttää ratsastajanaan nuori Elizabeth Sullivan. Harmillisesti ori jouduttiin lopettamaan jo 9-vuotiaana loukkaantumisen seurauksena eikä se ennättänyt jättää kuin kymmenkunta jälkeläistä.
Isänsä puolelta Dúlachánin ei voida sanoa polveutuvan aivan niin kuuluisista hevosista. Jättiläismäinen, pikimusta Remington 66 on kyllä melko menestynyt kilpahevonen, nyt jo eläkeläinen, joka leipälajinaan kilpaili kenttää kansallisella tasolla ympäri Iso-Britannian. Lempeä luonteinen sekä suorittajana hyvä ja tasainen ori ei kuitenkaan ole jalostushevosena ollut toistaiseksi erityisen suosittu ja valtaosa sen jälkikasvusta onkin jäänyt Irlannin alueelle. Toisaalta oriin kilpailevat varsat ratsastajineen ovat vasta nousevia nimiä kenttäratsastuksen saralla, joten on mahdollista, että Remingtoninkin suosio vielä nousee.
Myöskään Redhawn Zadkiel ei ollut erityisen suosittu ori, vaikka nimekäs kyllä, siitä voi nimittäin edelleen löytää videon tai pari Youtubesta. Myös Zadkiel kilpaili kenttää ja sen isä Zachariel II oli kansainvälisestikin käytetty jalostusori jonka meriittilistalta löytyy EM-mitalikin, ja olipa emäkin oman uransa tehnyt kilpahevosena vaikkakaan ei ihan niin kovalla tasolla. Zadkielilla oli siis kovat odotukset menestyä ja se aloitti nuorena ratsuna irlantilaisen Ryan O’Connorin alla, josta ori siirtyi brittiläisen kansainvälisen tason kenttäratsastaja Meredith Jamesonin omistukseen. Haastavana hevosena tunnettu Zadkiel päätyi isommille kentille ja videokameroiden eteen juuri Jamesonin myötävaikutuksesta ja sen pahenevat luonneongelmat voi löytää taltioituina mm. “bad horse falls” ja “horrific riding accidents” nimikkeiden alle. Ennen ruunausta ja myöhempää exodusta Zadkielia oltiin ehditty käyttää muutamalle tammalle, joskaan sen jälkikasvulle eivät luonteenpiirteet ikinä näyttäneet periytyvän.
Remingtonin emästä Miraclemakerista ei puolestaan ole jäänyt paljonkaan dataa jälkipolville. Tamma oli entinen laukkaratsu, joka ei sillä alalla kuitenkaan menestynyt ja myytiin halvalla harrastehevoseksi Irlantiin. Siellä Miraclemaker päätyi kotiin jossa aloitteleva kilparatsastaja innostui viemään tammaa eteenpäin. Tämä ratsastaja, Susan Bradley, eteni itse lopulta pidemmälle kuin mitä tällä hevosella oli antaa, mutta teetti sillä pari varsaa joista jätti itselleen Remingtonin ja kilpaili sillä itsensä kansalliselle tasolle.
nopeus: 879.24 kestävyys: 879.24 hyppykapasiteetti: 1153.75 rohkeus: 1153.75 kuuliaisuus ja luonne: 0 tahti ja irtonaisuus: 0 tarkkuus ja ketteryys: 0 askellajien näyttävyys: 0 itsevarmuus: 0 energisyys: 0 |
Kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa tasolla 8 / 7 |
13.08.2020 Stall Sjöholma Helppo A FEI:n CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma 2009 1/5 67,625% |
|
Kantakirjattu 31.07.2020 Hevoskantakirjan heinäkuun kantakirjaustilaisuus:
KTK-II, 18 + 18 + 18 + 18 = 72p.
Kantakirjattu 01.01.2021, PKK:n 103. Kantakirjaustilaisuus:
KTK-II, pisteillä 72%
- Rodunomainen, sopusuhtainen. Pienet polvet, suorat symmetriset kaviot.
14.06.2020 Hukkapiilo EO-sert (tuom. Arnika) |
27.06.2020 Safiiritiikerin Kilpailukeskus irtoSert (Päätuomari: Terhi) |
Raskas ja jäykkä, turhan kiireinen ja suurpiirteinen. Sentään yritteliäs, vaikkei maltakaan yrittää aivan loppuun saakka. Ehkä ikä tekee tehtävänsä, viisivuotias on kuitenkin keskentekoinen monella tapaa. Käkiharju suomenhevosineen ratsastaa ohitsemme verryttelyalueella siirtyessäni Dúlachánin kanssa uudelleen keskiraviin. Edelleen turhan kiireinen, yliaktiivinen, askelpituus jäi lyhyemmäksi kuin se todellisuudessa olikaan eivätkä jalat ojentuneet riittävästi. Jos ei muuta hyvää, niin ainakin Dúlachán liikkuu tasaisesti, sen etuosa ei kauho tyhjänä ilmassa takaosan laahatessa lamaantuneena mukana.