Fatality Lumos

”Vedä syvään henkeä, rauhoitu. Turhautumalla et saavuta mitään, jännität vain itsesi ja hevosesi, eikä mikään varmasti onnistu. Fatal on todella tarkka avuista ja istunnasta, ja hyvä vain, sellainen hevonen opettaa eniten. Pysäytä, rauhassa, rauhassa, vedä henkeä, pyydä peruutusta. Älä anna käsiesi valahtaa syliisi. Pyydä peruutus loppuun, vielä yksi jalka, noin. Sitten rauhallisesti käyntiin, pitkää askelta, eteen-alas, eteen-alas..” Annabelle ei selvästikään ollut elementissään kouluradalla. Sileätyöskentely on kuitenkin kaiken avain, ja oikeastaan turhautuminenkin on ihan hyvä merkki; se kertoo ratsastajan tiedostavan virheensä ja toivovansa niihin muutosta. Ihan hyvä lähtökohta työskentelylle.

”Paremmin kulmiin, oikeasti kulmaan, ei siitä ohi. Parempi. Nosta ravi, lähde ratsastamaan Fatalia vähän parempaan muotoon, vatsalihaksia töihin. Liikaa pohjetta, liian terävä siirtyminen. Ei haittaa, tehdään uusi, ota rauhassa käyntiin, iso voltti, ja voltin jälkeen pitkällä sivulla uudestaan raviin. Perusasiat ovat yleensä kaikkein hankalimpia, sitä tuudittaa itsensä siihen uskoon, että ne sujuvat jo melkein omalla painollaan. Noin, paljon parempi ravinosto! Jatka tätä ravia, lyhyellä sivulla pysähdys, neljän askeleen peruutus ja taas käynnin kautta raviin.”

Teetin ratsukolla paljon siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Ne olivat oivaa herkistystreeniä molemmille, ja etenkin Annabellen hermoille – samoja perusasioita toisto toiston perään! Fatal teki joitakin tahtirikkoja, otti vähän kiihdytyksiä tai jäi pohkeen taakse hidastelemaan, kun Annabelle teki pieniäkään virheitä; selkeän herkkä hevonen. Ja vielä tuore ostos, yhteistyö ei ollut päässyt etenemään juuri mihinkään. ”Oikein hyvä peruutus, suora ja etenevä, hyvä askelpituus, takajalka aloitti. Sitten pehmeästi pysähdys, noin, ja käynti.. Erinomaista, Annabelle, juuri näin, kiitä Fatalia. Sitten raviin, ota takaisin käyntiin, selkeämpi pidäte ja istunta edellä, pohje auttaa. Paljon parempi. Ratsasta keskihalkaisijalle ja siitä pohkeenväistöä takaisin uralle, ensin oikealle.” Laukkatehtäviä en teettänyt tänään ollenkaan, keskityimme käynnin ja ravin sekä ennen kaikkea Annabellen istunnan työstämiseen. Alkuturhautumisestaan huolimatta nainen sai paljon ahaa-elämyksiä, ja taputellessani Fatalia kiitoksena treenistä Annabelle jo hymyili.