Rosegarden's Seidr

Virallinen nimi:	Rosegarden's Seidr, "Heksa"	Syntynyt:	13.03.2020 4v
Rekisterinumerot:	VH20-031-0140 & #PKK3688	Rotu & skp:	Suomenpuoliveritamma
Säkäkorkeus:	166cm	Väri & merkit:	Ruunikko & ti, birdcatcher spot
Kasvattaja:	Kristiina Hirvonen VRL-13006	Omistajat:	A. Paju & A. Ismailov VRL-13283 & VRL-12701
Painotuslaji:	Esteratsastus	Koulutustaso:	tavoitetaso 160cm

tähdätään EV-tilaisuuteen
kantakirjakelpoinen

Vahvatahtoinen, herkkä Heksa on itsetietoinen, viileän rauhallinen hevonen, joka ei tunnu hätkähtävän oikein mitään. Tammassa on myös kovuutta, se ei ole erityisen nöyrä, minkä lisäksi se on hieman ehdottoman tuntuinen hevonen. Kerran tarhakaveriinsa tai käsittelijäänsä sydämistyneenä Heksa ei hevillä unohda asiaa, sen näkee tamman kehonkielestä sekä ilmeistä. Lajitovereitaan ruunikko höykkyyttääkin aivan miten tahtoo, ihmisille se ei uhittele. Heksan tapa ilmaista tyytymättömyyttään ihmisille on yhteistyöstä kieltäytyminen, tai ainakin sen hankaloittaminen.

Kaikesta huolimatta Heksassa on myös pehmeyttä, lempeyttä ja uteliaisuutta. Etenkin Kornin kanssa Heksa on lämpimissä väleissä, ja pitäessään jostain ihmisestä tamman elekieli pehmenee, se suhtautuu uteliaan kiinnostuneesti käsittelijänsä tekemisiin sekä suhtautuu ratsastajansa pyyntöihin paljon suopeammin kuin jonkun tamman silmissä merkityksettömän ihmisen. Onkin kengittäjän onni, että on päätynyt Heksan hyviin kirjoihin; epämiellyttävä seppä joutuisi työskentelemään kavionsa maahan liimaavan, sitten jalkaansa nykivän ja alati seppää vasten nojailevan hevosen kanssa.
Samantapaisin keinoin tamma ilmaisee mieltään käsittelijästään muissakin tilanteissa. Toisen ihmisen kanssa Heksa toimii moitteetta tilanteessa kuin tilanteessa näyttäen suorastaan aurinkoiselta. Mikäli Heksa tulee itsekseen portille vastaan antaen ongelmitta kiinni, olet hyvissä kirjoissa. Tamma on nimittäin erittäin hyvä juoksuttamaan epämiellyttäviä ihmisiä perässään, eikä tamma uteliaisuudestaan huolimatta tule tutkimaan rapisevia taskuja tai kerjäämään mahdollisesti mukana tuotua ruokakauhallista. Sellaiseen Heksa on aivan liian viisas. Kovaääniset, nopein ja terävin liikkein toimivat ihmiset joutuvat lähes poikkeuksetta tamman mustalle listalle.

Heksasta odotettiin esteratsua, ja sellainen siitä tulikin. Hyvän liikemekaniikan huomasi jo varhain, toivottu estekapasiteetti sekä lahjakkuus varmistui nopeasti irtohypytyksen sekä estealkeiden myötä. Muutenkin teräväpäinen ruunikko ymmärsi nopeasti esteiden päälle, miten lähestymisvauhdilla ja ponnistuspaikalla on väliä. Nuorempana tamma herkästi liioitteli hyppyjään, iän ja kokemuksen myötä hyppykorkeus järkevöityi. Jaloistaan Heksa on aina ollut tarkka, toisinaan turhankin kanssa; aluksi puomikosketukset irtohypytyksessä sekä vielä ensimmäisillä radoilla saivat tamman suunniltaan, mikä näkyi laukan katoavana tahtina sekä liioiteltuina, turhan kaukaa otettuina jänisloikkina seuraaville esteille.
Nuoren hevosen rutinoiduttua ja tyynnyttyä Heksasta kuoriutui suorastaan kylmähermoinen hyppääjä, joka nauttii siitä mitä tekee. Ketterä, tasapainoinen ja rohkea tamma tuntuu kääntyvän kuin kolikon päällä, se kykenee korjaamaan omia ja ratsastajansa virheitä, venyy, jaksaa.. Luonteen kovuus näkyy periksiantamattomuutena, Heksa ei yksinkertaisesti suostu antamaan väsymykselleen periksi, ja tässä mielessä elegantti puoliverinen muistuttaa väkivahvoja, nöyriä kylmäverisiä, jotka työkilpailuissa vetävät kaikkien hämmästykseksi vielä yhden portaan vetokilvassa jos ohjastajansa vain pyytää.
Sileätyöskentely taas ei sytytä Heksassa mitään intohimoja. Se kyllä liikkuu, tekee mitä siltä pyydetään, mutta minimipanoksella. Oikein miellyttävän ratsastajan kanssa Heksa saattaa olla vähän suopeampi estevapaille kotkotuksille, epämiellyttävän ratsastajan kanssa tamma taas ei välttämättä tee edes välttävää pohkeenväistöä. Hyvä jos lähtee liikkeelle. Moinen osoittaa loistavasti, ettei tällä hevosella ole nöyryyttä tai miellyttämisenhalua, ennemminkin neuvottelukykyä.

Ainoa matkustusongelma Heksan kanssa on sen ajoittainen juomattomuus. Lastaus- ja purkutilanteet sekä itse matkustaminen sujuvat rutiininomaisella helppoudella, mutta toisinaan Heksa ei oikein ala juomaan vieraissa paikoissa. Yleensä reilu melassiannos tekee tehtävänsä. Uudet maisemat saavat Heksan uteliaisuuden heräämään. Tamma katselee korvat hörössä, kiinnostuneen oloisena ympärilleen ja tekee mielellään tuttavuutta uusien hevosten, tallikissojen sekä oikeastaan aidantolppienkin kanssa. Se tosin ei sano, että Heksa pitäisi kaikista tuttavuuksista, joten punainen rusetti on hännässä syystä, eikä Heksaa pidä päästää tekemään tuttavuutta muiden kanssa, vaikka se näyttääkin ystävälliseltä.
Ratsastettavuudeltaan tamma ei eroa kotioloista, se ei ole jännittyneempi tai hermostuneempi, vaan oma rauhallinen, ratsastajasta tarkka itsensä. Kuten todettua, Heksa nauttii hyppäämisestä saaden kilpailutunnelmasta vain lisäpotkua suoritukseensa.