Fiktion Vesseli

31.10.2020, Hiivuri, kutsu, HeA, 6/52

Kouluvalmennus 244 sanaa, kirjoittajana Hazel

Katariinan ilmeestä huomasi, että sen olisi tehnyt mieli suorastaan irvistää inhosta, kun se näki mun kantavan kentälle puomeja.
“Ethän sä nyt ala kokoamaan mitään esteitä tänne?” nainen puuskahti piirtopäisen Vessun selästä.
“Älä huoli. Tehdään vain alkulämmittelyksi helppoa puomitehtävää”, sanoin naurahtaen ja asettelin puomit nättiin jonoon. Eivät ne tosin kauaa niin nätisti siinä pysyneet.

Edes maassa makaavat puomit eivät missään nimessä olleet Vessun alaa. Se kolautteli ahkerasti kavioitaan puomien maalipintaa vasten ja tuntui suorastaan järkyttyvän itsekin jokaisesta kolahduksesta. Puomit olisivat olleet kätevä apu lämmittelyyn seuraavassa kokoamista vaativassa tehtävässä, mutta enhän mä kehdannut kovin kauaa kiusata ratsukkoa, sillä molemmat osapuolet vaikuttivat suorastaan kärsiviltä.
“Okei, ehkä me kokeillaan sitten jotakin ihan muuta”, totesin hieraisten niskaani miettivästi kädelläni.

Avotaivutuksissa tuntui olevan enemmän tehoa, mutta siitä huolimatta Vessu tuntui jäävän yhä vähän pohkeen taakse.
“Ratsasta vaan vielä rohkeammin sitä eteen”, huikkasin Katariinalle, joka teki orin selässä parhaansa. Tänään tarkoituksena oli treenata vähän vastalaukkaa sekä laukanvaihtoja. Kokorataleikkaalla Vessu vaihtoi aluksi vähän hitaasti, mutta teki kuitenkin puhtaita vaihtoja. Katariina teki selässä kovasti töitä ja tekeminen alkoikin pikkuhiljaa parantua ihan silmissä. Vessu heräili horroksestaan ja vaihdot alkoivat tulla tahdikkaasti oikealla hetkellä. Vastalaukka oli etenkin ympyrällä vähän haastavaa orille, mutta toistoilla siitäkin selvittiin ja saatiin pari varsin kivaa pätkää.

“Tosi kivastihan se meni, mutta mä oikeasti suosittelisin teille sitä puomitreeniä kotiläksyksi. Siitä voisi olla oikeasti hyötyä, vaikkei se välttämättä kovin houkuttelevalta kuulostakaan”, kommentoin vielä lopuksi, kun parivaljakko oli jäänyt loppuraveille. Katariina vastasi mutisten lykkäävänsä puomitreenin jonkun muun harteille, mutta lupasi kuitenkin toteuttaa neuvoni.

Kouluvalmennus Fiktion Vesseli, valmensi Aino Kurkinen (VRL-12701), 316 sanaa Seuraan itsenäisesti alkuverryttelevää Katariinaa sekä etenkin ystäväni tämänkertaista ratsua, Vessua. Ori on hieman raskas ja hidas pohkeelle, vaikka tekeekin töitä innokkaan, tyytyväisen oloisena. Katariina ratsastaa vähän pitkällä ohjalla, antaa hevosen venyä ja kulkea vielä pidemmässä, vapaammassa muodossa, samalla kun herkistää ja jumppailee oriaan. ”Sillä on hyvä, puhdas käynti, josta saat olla tyytyväinen. Käynti on niin helppo pilata ja haastava korjata.” Hymyilen itsekseni Katariinan ratsastaessa tarkat, hyvät kulmat sekä paljon siirtymisiä laajojen kaarten ja ympyröiden seuraksi. Ensimmäisten ravikierroksien jälkeen kehotan Katariinaa siirtymään uran sisäpuolelle ja jatkamaan samoja verryttelytehtäviä ravissa ja käynnissä. Uran sisäpuolelle siirtyminen on simppeli temppu; uralla ratsastaessa aita helposti tukee tai pahimmillaan korvaa ulkoapuja, ilman aidan tukea ratsastaja ratsastaa ulkoavut varmasti itse. Katariinan kanssa tätä ongelmaa tosin ei ole ollut, mutta jo pelkästään vaihtelun ja variaation vuoksi on hyvä poistua sieltä uralta. ”Jatketaan edelleen volttien parissa, siirry vain käyntiin. Kulmasta lävistäjälle, lävistäjän keskelle voltti lävistäjän suuntaisesti. Eli oikean kierroksen voltit oikealle, vasemman vasemmalle. Käytännössä ratsastat hetken tiimalasia, kulmikasta kahdeksikkoa, miten tämän nyt haluaa geometrisesti ajatella. Voltin muoto ja sijoittaminen keskelle lävistäjää on tietysti tärkeää, mutta ennen kaikkea tässä katsotaan, miten hevosen lavat ovat hallussa, lipsahtaako voltti lävistäjän linjan ylitse vai ei. Hyvä, aktiivinen käynti, takaosa mukana, tiedät kuvion. Olet saanut Vessun hyvin hereille ja pysymään toivotussa muodossa, nyt ei anneta paketin levitä tai hevosen painua takaisin etupainoiseksi.” Ja millaista valmentajan ylpeyttä minä tunsinkaan, kun Katariina ja Vessu suorittivat lävistäjä-voltti -tehtävän sekä käynnissä, että ravissa, juuri niin mallikelpoisesti kuin toivoa saattaa! Ratsukon pitkä yhteinen historia, yhteen hitsautuminen sekä Katariinan ratsastustaito näkyivät selvästi. Kaikki ne pienet ”vaaranpaikat”, joissa tehtävän kanssa olisi voinut haparoida, ohitettiin tyylikkäästi ja varmasti. Vessu liikkui reippaasti hyvässä tempossa niin käynnissä kuin ravissa, ryhdikkäänä ja takaosa rehellisesti mukana, eikä orin muoto levinnyt kertaakaan, kiitos Katariinan tarkkaavaisen, osaavan ratsastuksen. Erinomaiset kulmat, tarkat tiet ja loistavat voltit, kaunista ratsastusta pehmeästä, joustavasta kädestä Katariinan muihin apuihin. Täysin tyylipuhdas kympin suoritus, myös ilman valmentajan ja ystävän vaaleanpunaisia laseja.

Kouluvalmennus Fiktion Vesseli, valmensi Aino Kurkinen (VRL-12701), 329 sanaa

Viimeksi Katariina ja Vessu olivat suorastaan häikäisseet minut erinomaisella suorituksellaan. Tänään ori ei näyttänyt lainkaan niin tyytyväiseltä, eikä sen liikkuminenkaan (vaikka miten Katariina vasta verrytteli) ollut aivan sitä, mitä viime kerralla.
”Late on uusinu aitoja”, Katariina totesi samalla orinsa kaulaa taputtaen, ”ja kaikki se vasarointi ja maalaamaton puu maalatun seassa järkyttää Vessua. Draamalaama.”
”Aivan, totta kai”, naurahdan; minulla on itsellänikin pari vastaavaa hevosta, joiden mielenmaiseman voi pilata uusi loimi tai vastaava muille olankolautuksella ohitettava asia.

Vessusta valitettavasti huomasi, että sen mieli on kuohunut, eikä maailmassa ole kaikki mallillaan. Orin keskittymiskyky ei ollut aivan parhaimmillaan, paketti niin sanotusti levisi moneen kertaan, ja ori vaikutti ajoittain vähän turhautuneeltakin. Todennäköisesti siksi, että myös kentän aidasta oli vaihdettu muutamia lautoja.
”Otahan Vessu keskiympyrälle, pienennä ja suurenna ympyrää joka kierroksella, mutta älä vuorotellen pienempi – suurempi – pienempi, vaan vaihtele tahtia, pari pienennystä, sitten suurempi kierros, taas pienempi, pari suurennosta.. Niin, ettei Vessu pääse ennakoimaan. Toivon mukaan tämänkaltainen tehtävä vähän rentouttaa Vessua. Aloitus käynnissä, oikea kierros, siirrytään myöhemmin raviin.”

Ensimmäiset kierrokset Vessun takaosa oli vähän missä sattui, käynti ei ollut niin pitkää ja rentoa kuin mitä olen sen nähnyt olevan, minkä lisäksi Vessu painui ajoittain melko etupainoiseksi ja vahvaksi kädelle. Katariina jumppasi, asetteli ja taivutteli oriaan kaikessa rauhassa, korjasi, teki uusiksi, suurensi ja pienensi ympyrän kaarta. Suunnanvaihdos, taas hieman alkukireyttä, mutta paljon vähemmän. Ravissa pakka levisi taas, joskin Katariina kokosi sen nopeasti. Vessu vaati tänään paljon tukea Katariinalta. Iloksemme ympyrätyöskentely vähän rentoutti oria, sen lapojen liikkeet eivät olleet enää niin nykiviä ja askelpituus parani, kun hevosen koko kroppa vähän rentoutui.

Laukan jätimme tälläkin kertaa pois. Ympyrätehtävän jälkeen Katariina ratsasti käännöksiä etu- ja takaosalla (valitettavan epätasaisia suorituksia, joskin Katariina korjasi kaikki omat ja hevosen virheet ratsastaen totutun siististi ja kauniisti) sekä pohkeenväistöjä uralta ja takaisin, jotka sujuivat erityisesti ravissa hyvin; käynnissä Vessu ei ollut aivan parhaimmillaan. Vaikkei varsinaista laukkatehtävää ollutkaan, Katariina ja Vessu laukkasivat vähän pidemmin ohjin ilman mitään muodon yritystäkään pitkin kenttää ennen loppuverryttelyjä. Voi Vessua, onhan se rankkaa, kun omassa pienessä maailmassa tapahtuu pyytämättä mullistuksia!

Suosittelemme

Tekijänoikeudet

© Haltiasalo 2014 - 2021. Kaikki sivulla oleva materiaali on Haltiasalon omaisuutta, ellei toisin mainita! Otsikkokuvien kuvista kiitos Tilli & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan ♥ & gromgull (CC BY 2.0). Ulkoasun on tehnyt Pihlajainen.

Huomioithan että kyseessä on virtuaalihevonen!     Please notice that this is a SIM-game horse!